tag:blogger.com,1999:blog-83031483227219666022024-03-05T06:42:59.059-08:00Karibia 2010-2011Unknownnoreply@blogger.comBlogger18125tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-23865114189802571772011-10-10T16:55:00.000-07:002011-10-10T17:39:00.959-07:0010. lokakuuta 2011Jatkamme raportointia uudessa blogissa: <a href="http://www.karibia-alaska.blogspot.com/">www.karibia-alaska.blogspot.com<br /></a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-51742268288197712242011-10-10T16:45:00.000-07:002019-09-14T05:33:14.383-07:008. lokakuuta 2011Merellä<br />
<br />
08º 32.501' N, 59º 23.896' W<br />
<br />
Trinidadissa kului viisi viikkoa suunnitellun kolmen sijasta. Hurrikaaniaikaa Chaguaramasissa viettävät veneilijät olivat todella mukavia, mikä teki pitkäksi venyneen oleskelumme helpommaksi. Saimme myös lopulta hankittua uuden SSB-radion USA:sta, poistettua avotilan lokerot, laminoitua kansiluukut ja tehtyä kaikenlaista muutakin.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhePrYW8IQIKUDcEMnVxYEnMid8qH-tJCdVBSPkWQeV-5YxK-slVT2sVN9-5D5XTg9adycm_XDY0cpSmp4BZ84SGUzRyjkjR6Upjp5SnIUD_GMiiOptBRwEQpWAtRlH6PzDwOotyRXw34k/s1600/1.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" height="308" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5664562609154029138" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhePrYW8IQIKUDcEMnVxYEnMid8qH-tJCdVBSPkWQeV-5YxK-slVT2sVN9-5D5XTg9adycm_XDY0cpSmp4BZ84SGUzRyjkjR6Upjp5SnIUD_GMiiOptBRwEQpWAtRlH6PzDwOotyRXw34k/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Pekan edellisellä viikolla sairastama flunssa tarttui tietysti Riittaan, mutta hellitti niin, että saimme vuokrattua auton viimeiseksi viikonlopuksi. Autonvuokraus kaikkine kommervenkkeineen olisi erillisen stoorin arvoinen, ja Pekka olisi jo hellittänytkin, mutta Riitan sitkeys vei onneksi voiton. Australialaiset Geoff ja Chris tulivat mukaan ja suostuivat ajamaan vasemman puoleisessa liikenteessä, mikä oli meille helpotus.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0Nd9ygDCTBYwnheQb5UcjN_QrwVixXB53fSQa1hnR1ViAa1yuIoh-Yvdft3MswVncfARSzM7rvVkLDvzOLEacKNlhvh1EUL9MJi6RD3lAbysKN68UHm5mpQtjzbOB3bMJVwHDNgUJ3Dk/s1600/3.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" height="426" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5664562728961418818" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0Nd9ygDCTBYwnheQb5UcjN_QrwVixXB53fSQa1hnR1ViAa1yuIoh-Yvdft3MswVncfARSzM7rvVkLDvzOLEacKNlhvh1EUL9MJi6RD3lAbysKN68UHm5mpQtjzbOB3bMJVwHDNgUJ3Dk/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Lauantaina kävimme ruokaostoksilla ja pienellä ajelulla saaren pohjoisosissa. Sunnuntaina koitti sitten hartaasti odotettu päivä, jolloin pääsimme sademetsäretkelle. Ajoimme pitkän kaavan mukaan pikkuteitä pohjoisrannikkoa pitkin ja nousimme sitten ylös sademetsän peittämälle vuorelle. Määränpäämme oli Asa Wright Nature Centre, entinen plantaasi, joka on muutettu luontokeskukseksi. Vietimme mukavan päivän seuraamalla ja valokuvaamalla sademetsän lintuja. Nimensä mukaisesti metsässä satoi, välillä aika reippaastikin, emmekä sen vuoksi päässeet paikallisen luonto-oppaan kanssa retkelle. Mutta pääasia oli, että Riitta pääsi vihdoinkin kuvaamaan kauan kaipaamiaan kolibreja, medestäjiä, tangaroita jne. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvbP2c2kupDKIlQb7s_-lyNowX4SDX5MSy-9ByKOwyjsR77CuQD_oN-jtXplqj94DTEnzPS1QClLTlJ9ExZX0Kl2a2thfkjtCbSpHABziXN9lba_GU7HqReK9569fTkcIh9cZ0ryR4kho/s1600/1b.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" height="393" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5664563151794554850" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvbP2c2kupDKIlQb7s_-lyNowX4SDX5MSy-9ByKOwyjsR77CuQD_oN-jtXplqj94DTEnzPS1QClLTlJ9ExZX0Kl2a2thfkjtCbSpHABziXN9lba_GU7HqReK9569fTkcIh9cZ0ryR4kho/s640/1b.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Nostimme ankkurin maanantaiaamuna 3.10. ja suuntasimme Peak'sin telakalle, jossa vaihdoimme jääpotkurin tilalle tavallisen potkurin. Jääpotkuri hiottiin samalla kavitoimattomaksi ja on nyt varalla. Ajoitus meni parilla tunnilla pitkäksi, mutta ehdimme kuitenkin hyvin kirjoittautumaan ulos maasta ja samalla tekemään viimeiset ostokset aivan tullilaiturin kupeessa olevasta kaupasta. Tämän jälkeen menimme tankkaamaan Power Boatsin asemalle, jonne jäimme henkilökunnan luvalla yöksi laituriin tarkistamaan lievästi oikuttelevan autopilottimme toiminnan.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6mvlIThmEuxhthUdYgk3NL59fCny6iZ0wcg17fxbC_im_ufm3tbSxXuXBRQXmfS4Ky411eKsg_6tElqq8ufnw7_HcwR7Mgiup5hOY_fMsI1YPTfRC6Hy0ahnd0xZyJMK1gzgBmmogn-E/s1600/3.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" height="410" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5664563463721534770" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6mvlIThmEuxhthUdYgk3NL59fCny6iZ0wcg17fxbC_im_ufm3tbSxXuXBRQXmfS4Ky411eKsg_6tElqq8ufnw7_HcwR7Mgiup5hOY_fMsI1YPTfRC6Hy0ahnd0xZyJMK1gzgBmmogn-E/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Tiistaina 4.10 klo 06.00 lähdimme vihdoin matkaan täysin tankein. Varauduimme moottorointiin ennen Brasiliaa ja siksi täytimme myös kaikki kanisterit. Gulf of Paria Venezuelan ja Trinidadin välissä oli täynnä öljynporauslauttoja, mutta onneksi kaksi vuotta vanha karttamme oli vielä hyvin ajan tasalla ja olimme lisäksi matkalla päivänvalossa. Gulf of Pariassa pääsimme ensimmäisen päivän aikana purjehtimaan suurimman osan aikaa, mutta Serpent's Mouthin jälkeen alkoi luoviminen. Ensimmäiset neljä vuorokautta ovat olleet tiukkaa vastatuulta ja vastavirtaa ja vuorokausimatkat huonoja, noin 60 mailia, mutta vaihtoehtoja ei ole ollut.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiamsIBffzNa0rnOiu7VXPFcI7ru5Ys0yWNz9-PT_tWXm89wn-beCHNkYWKS1bK9pxMmulE2Mc4KDW-Qn2C80n3mF2Ud8Fu2lzu7xY4GCJ3qksD_MWQMNEB5QYSTXbusNRG0gUFi5ebEmA/s1600/4.jpg" onblur="try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}"><img alt="" border="0" height="372" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5664562853557722834" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiamsIBffzNa0rnOiu7VXPFcI7ru5Ys0yWNz9-PT_tWXm89wn-beCHNkYWKS1bK9pxMmulE2Mc4KDW-Qn2C80n3mF2Ud8Fu2lzu7xY4GCJ3qksD_MWQMNEB5QYSTXbusNRG0gUFi5ebEmA/s640/4.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Olemme nyt seuranneet purjehdusoppaiden ohjeita ja pysyneet 10 fathomin = 18 metrin syvyyskäyrän sisäpuolella. Kokeilimme purjehtimista 40 metrin syvyyskäyrälle saakka, mutta kun vasta kaksi tuntia halssin vaihdon jälkeen leikkasimme tulolinjamme ja ryhdyimme taas etenemään, olemme pysytelleet 10 metrin syvyyskäyrällä ja edenneet varsin mukavasti. Viimeinen vuorokausi oli tämän legin ennätys, 105 mailia.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-37232034229774766912011-09-20T09:26:00.000-07:002019-09-14T05:32:11.411-07:0017. syyskuuta 2011TTSA:n ankkuripaikka, Trinidad <br />
<br />
<br />
Veneen kunnostustyöt jatkuvat. Olemme vihdoin saaneet keulakajuutan punkat madallettua ja v-punkan väliin kolmion ja siihen patjan. Patjan väristä voi olla montaa mieltä, mutta vihdoinkin, yli kymmenen vuoden vesillläolon jälkeen, meillä on ihan oikeasti kahdenmaattava vuode! <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWnOLHBeXzZ-6ozT0FonbWYRhHjpQzYQ0dU1D4brnHysT3KWSISml7OaSoLpKTRRP2sXYb5STlmUWXR4-azszISg_2c-95wU8jLCcUZ4XCP7zfUu2Fb2bTLjD5apVj-PELc0_yuSw7mm0/s1600/kukeib.jpg"><img alt="" border="0" height="426" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654575012079527570" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWnOLHBeXzZ-6ozT0FonbWYRhHjpQzYQ0dU1D4brnHysT3KWSISml7OaSoLpKTRRP2sXYb5STlmUWXR4-azszISg_2c-95wU8jLCcUZ4XCP7zfUu2Fb2bTLjD5apVj-PELc0_yuSw7mm0/s640/kukeib.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Purjehtijat, jotka ovat viettäneet täällä hurrikaaniaikaa useiden vuosien ajan, kertoivat, että veneiden määrä on nyt vajaa kolmannes aikaisempiin vuosiin verrattuna. Osittain syynä on varmastikin maassa vallitseva poikkeustila, mutta ennen kaikkea maailmanlaajuinen taantuma. Kuulimme, että USA:n ja Euroopan heikko talous on johtanut jopa siihen, että jotkut veneilijät ovat hylänneet veneensä tänne, jättäneet maksut maksamatta ja lähteneet kotiin hoitamaan talousasioitaan. Taloustilanne on johtanut myös siihen, että yhä useammat veneilijät tekevät itse remonttinsa, mistä on seurannut se, että lukuisia palveluja on suljettu tai kokonaan lopetettu. Esimerkiksi perämoottorimme varaosien saanti kesti kaksi viikkoa, meille suositeltu SSB-korjaamo on lopettanut toimintansa, aurinkopaneeleita ei ole varastossa, eikä paljon muutakaan. Mutta eipä ole paljon asiakkaitakaan. <br />
Jotkut ostosretkemme ovat kuitenkin olleet tuloksellisia. Saimme vihdoin hankittua kauan etsimäämme valkoista muovilevyä, ja moottorin kumityynyjen uudet mutteritkin löytyivät kävelymatkan päästä. Polkupyöräkorjaamokin löytyi, ja elämme toivossa, että saamme uudet renkaat ja uudet pinnat katkenneiden tilalle ja polkupyörät taas käyttöön. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQpcu8uzcUtGk475C-kw5FRbd3DJqqlpMg6kvJFkHrAF8ayWatzWCFfQkeNlgsWClThTLCP0UOrWtPTGvNsb6es2Q-oYNkGkvi65qBdAYkmriNtKGiv0Vg_Y_TXZyDzs-7IUwbAHTcqLw/s1600/kanootti2bb.jpg"><img alt="" border="0" height="367" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654480936950225570" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQpcu8uzcUtGk475C-kw5FRbd3DJqqlpMg6kvJFkHrAF8ayWatzWCFfQkeNlgsWClThTLCP0UOrWtPTGvNsb6es2Q-oYNkGkvi65qBdAYkmriNtKGiv0Vg_Y_TXZyDzs-7IUwbAHTcqLw/s640/kanootti2bb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
SSB-radio -ongelmamme on nyt vihdoin ratkaistu. Koska vanhaa radiotamme ei pystytty täälläkään korjaamaan, yritimme ensin hankkia amatööriradion. Se olisi ollut huomattavasti edullisempi kuin meriradio, mutta Icom näyttää lopettaneen halpojen radioiden valmistuksen. Korvaavat mallit ovat kalliita, ja niihin tarvitaan aina myös uusi antenniviritin. Päädyimme näin ollen tilaamaan USA:sta korjatun takuuradion, joka on samanlainen kuin vanha SSB:mme. Radion pitäisi saapua torstaina tai perjantaina. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6wKqoPQ1raR3R9NPOxNv2Sijxfn96eT-hjzOMwEpCUAvCqsFt0QnxMrsJHl1wZ75kItMYi4FCluWkjyq5ewYlaNYyp38H5Wy7_ieDT82bdaEU1arXADQpudt8XN-dF6ixDHypmc9NUpE/s1600/korppikotkat.jpg"><img alt="" border="0" height="455" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654479925215644978" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6wKqoPQ1raR3R9NPOxNv2Sijxfn96eT-hjzOMwEpCUAvCqsFt0QnxMrsJHl1wZ75kItMYi4FCluWkjyq5ewYlaNYyp38H5Wy7_ieDT82bdaEU1arXADQpudt8XN-dF6ixDHypmc9NUpE/s640/korppikotkat.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Olemme ottaneet osaa myös sosiaaliseen elämään. Coral Coven marinassa oli viime viikolla “sundowner” ja omassa TTSA-kerhossamme joka maanantai ”potluck” eli nyyttikestit, jonne jokainen tuo omat grillattavat ja lisäksi salaattia tai muuta pientä syötävää jaettavaksi kaikkien kesken.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQnE2VJLKtCqYEsYEjrbxXrRrPBYNqX5dhjDCH2WWPm1-75tUn6E-8h1yjQdKIlIK_9GiQDY1loTJfX3ZpftkK3c9xrhHRsAzJJ4BeSiP3EO-Maxvth-cdtdURZZ6V4PYz5paWr55pOts/s1600/Rubiini-iibis3.jpg"><img alt="" border="0" height="464" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654480108546824562" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQnE2VJLKtCqYEsYEjrbxXrRrPBYNqX5dhjDCH2WWPm1-75tUn6E-8h1yjQdKIlIK_9GiQDY1loTJfX3ZpftkK3c9xrhHRsAzJJ4BeSiP3EO-Maxvth-cdtdURZZ6V4PYz5paWr55pOts/s640/Rubiini-iibis3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Trinidad ja Tobagon poikkeustilaa on jatkettu kolmella kuukaudella, mutta ulkonaliikkumiskieltoa on onneksemme lyhennetty. Koska se on enää iltayhdestätoista aamuneljään,saimme lopulta järjestettyä itsemme luontoretkelle eli Caroni-suolle katsomaan lintuja. Retki kesti viitisen tuntia, josta 2,5 tuntia kuljimme kanavaveneellä pitkin mangrovemetsikössä risteleviä jokia. Onnistuimme bongaamaan kaimaanin, puuboan, nelisilmäisiä kaloja, sini-, jalo-, lehmä- ja lumihaikaroita sekä sadoittain huikaisevan kauniita rubiini-iibiksiä. Retki oli erittäin antoisa ja todisti jälleen kerran, että veneestä pitää ajoittain päästä retkille jo henkisen hyvinvoinninkin vuoksi. Jatkuva myöhästyvien tavaratoimitusten ja töiden taivastelu ottaa muutoin helposti ylivallan ja masentaa. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbt9qfpjjeuVyspFeX9Ne_gdn4pEGAddIB0NgBNEIb9qeo0AY4TK7wbRMzlXtX4UHoF-tY3Z8Jno5A0xOyu00jTo9sjPXqrYjuDr6_XftEIEi5smq7Alm8KdpXBVkKvQQyMUv3oKJYb-8/s1600/roskiab.jpg"><img alt="" border="0" height="294" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654575199050541074" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbt9qfpjjeuVyspFeX9Ne_gdn4pEGAddIB0NgBNEIb9qeo0AY4TK7wbRMzlXtX4UHoF-tY3Z8Jno5A0xOyu00jTo9sjPXqrYjuDr6_XftEIEi5smq7Alm8KdpXBVkKvQQyMUv3oKJYb-8/s640/roskiab.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Trinidadin Chaguaramas on roskaisin paikka, missä olemme milloinkaan olleet. Nousuvesi tuo joka päivä valtavan määrän kelluvaa jätettä ankkurilahteemme, mutta vie tietysti valtaosan siitä pois taas laskuvedellä. Useimmat rannat ovat täynnä muoviroskaa. Tänään meri haisee dieselöljyltä, mutta vuorovesi vie senkin lopulta muualle.<br />
Valitettavasti vaihtokirjavalikoimatkin ovat enimmäkseen roskaa, mutta muutamia helmiäkin on löytynyt, mm. Shipwrecked on the Top of the World ja Chay Blythin The Impossible Voyage. Perfect Storm'in luemme vasta Tyynellämerellä. Muutaman tilalle jättämämme suomenkielisen kirjan vaihtoaika saattaa täällä olla huomattavan pitkä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3KGUjuO7IXmxV0csx69VGQ2osgBUmcYc7439kOwhQeToEUlqm2JkN5qj3RP_HYslrp9WCyKyBZvpOuK9exAr0spW6slEhqaHhCfCbOK_yv-3SuhkYXsrDUxI19ld91Mwz0CuHjI3qNXg/s1600/2b.jpg"><img alt="" border="0" height="499" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654481345370451266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3KGUjuO7IXmxV0csx69VGQ2osgBUmcYc7439kOwhQeToEUlqm2JkN5qj3RP_HYslrp9WCyKyBZvpOuK9exAr0spW6slEhqaHhCfCbOK_yv-3SuhkYXsrDUxI19ld91Mwz0CuHjI3qNXg/s640/2b.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> <br />
Riitta on käynyt läpi purkkiruokavarastojamme. Koska hankimme vuoden 2010 keväällä syötävää kokonaiseksi vuodeksi, meillä on vieläkin runsaasti jäljellä Anchoragessa hankkimistamme provianteista. Vaikka purkkien määrä sohvan alla olevassa säilytystilassa vaikutti ensin pieneltä, tarkemmin katsottuna niistä riittää syötävää useammaksi kuukaudeksi. Nakkeja löytyi 23 purkkia, jotka nykykulutuksella kestävät yhtä monta vuotta. Kalkkunaa oli jäljellä peräti 12 purkkia, ja sokeriakin kaksi kiloa. Jauhot olivat jo liikkumistilassa, mutta onneksi pasta oli säilynyt hyvin. Sareman tehokas eristys on pitänyt myös varastot kuivina, ja siksi ruokapurkkien säilyvyys on erinomainen eristämättömään lasikuituveneeseen verrattuna. Ensi viikon ostoslista on silti varsin pitkä. Eteläinen Amerikka on kalliimpi kuin Trinidad, joten teemme suurimman osan hankinnoista täällä. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkCL_huVPaL2CQEL1wJg7LBHkjfjBUGVG1dRYssv9g4t_laA5hmAnyKhFghHs10CD8WHCGZdrukwWaE57AHZAiPfbkzXkoi8ScP85Ovxvd6II4aZcuOHr2svMQLlIJ2MUgphxodWREjCc/s1600/Sarema.jpg"><img alt="" border="0" height="490" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5654480329741962914" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkCL_huVPaL2CQEL1wJg7LBHkjfjBUGVG1dRYssv9g4t_laA5hmAnyKhFghHs10CD8WHCGZdrukwWaE57AHZAiPfbkzXkoi8ScP85Ovxvd6II4aZcuOHr2svMQLlIJ2MUgphxodWREjCc/s640/Sarema.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Huollamme kaikki laitteet ennen lähtöä, jotta ainakin alkumatka olisi huoltovapaata. Kokemuksesta tiedämme, että matkan aikana tulee kyllä esiin riittävästi kunnostettavaa ja korjattavaa. Nyt näyttää yhä varmemmalta, että menemme varsin kauas etelään ensimmäisellä legillä, ehkä Nataliin asti. Legi tulee olemaan pitkä, koska sekä tuulet että virta ovat meitä vastaan, mutta tärkeintä on päästä eteenpäin, vaikka hitaastikin. Purjehdusoppaiden mukaan syyskuu on vielä hieman liian aikainen etelään menoa ajatellen, mutta odotus ja jatkuva hikoilu käyvät hermoille. H-hetki toivottavasti ensi viikolla!Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-74411503737556727792011-08-28T14:55:00.000-07:002019-09-14T05:30:42.054-07:0028. elokuuta 2011<br />
Carenage Bay, Trinidad
<br />
<br />
10° 40.80' N, 61° 37.26' W
<br />
<br />
Grenadan Prickly Bay osoittautui kovin rullaavaksi. Kestimme sitä muutaman päivän, mutta kun kävi ilmi, että tarvikekaupat olivat melkein tyhjiä sesongin loputtua, ei ollut mitään syytä jäädä. Selvitettyämme parhaamme mukaan turvallisuustilannetta sekä Venezuelassa että Trinidadissa, päätimme mennä Trinidadiin varsinkin, kun siellä pitäisi olla Karibian parhaat tarvikekaupat ja halvimmat hinnat. Ulosselvityksen jälkeen 24.8. lähdimme 82 mailin matkalle yön yli Chaguaramasiin. Alkumatka meni mukavasti purjein, mutta viimeiset neljä tuntia moottoroiden. Venezuelan ja Trinidadin välissä olevissa Dragon's Mouths -salmissa voi vastavirta olla jopa 5 solmua, mutta me osuimme, ehkä onnellakin, vain noin kahden solmun virtaan.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijg_pOncxyJE1swk70vF34pwQAP8CHVCtUpbSQOssXDqi3nLZoL24mx80Wr9eB9Em2ELoQVvKp9Rmt8vqexvWhJ7U5qOnQ9DSNX9MQIqA1XTJGBzz8GdJE3zBOrzSZukOjem2Ps4VsGZo/s1600/pelikaani2b.jpg"><img alt="" border="0" height="434" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5646029248314018050" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijg_pOncxyJE1swk70vF34pwQAP8CHVCtUpbSQOssXDqi3nLZoL24mx80Wr9eB9Em2ELoQVvKp9Rmt8vqexvWhJ7U5qOnQ9DSNX9MQIqA1XTJGBzz8GdJE3zBOrzSZukOjem2Ps4VsGZo/s640/pelikaani2b.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Saavuimme suunnitellusti aamulla tullilaituriin, ja helpon tuloselvityksen jälkeen siirryimme ankkurialueelle. Koska Chaguaramas Bayn ankkurialue oli hyvin öljyinen ja siinä oli jatkuva liikenneaalto, moottoroimme suositeltuun Carenage Bayhin Trinidad and Tobago Sailing Associationin (TTSA) ankkurialueelle. Merivartioston tukikohta on lahden pohjukassa, minkä voisi olettaa pitävän lahden rauhallisena. TTSA perii 100 USdollarin kuukausimaksun, johon sisältyy oikeus käyttää kaikkia palveluita, kuten suihkuja, pesukoneita, verstasta, internetiä ym. Alue on aidattu ja portilla on aina vartija, kuten täällä on tapana.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxjqzybCkzjnILvdbjuLGVbmRU7y_CiVStdt2FA3S0qfyZL62XBKb7kMER3Mkk2wGyOTi3LBBw5_1R17ChySmUxAX-ZPN1Z0iAGlihRU5uXhYV-pllfjMLtzJXIre0SHNbRJCaPIgT4YY/s1600/kopterib.jpg"><img alt="" border="0" height="365" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5646029599819192290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxjqzybCkzjnILvdbjuLGVbmRU7y_CiVStdt2FA3S0qfyZL62XBKb7kMER3Mkk2wGyOTi3LBBw5_1R17ChySmUxAX-ZPN1Z0iAGlihRU5uXhYV-pllfjMLtzJXIre0SHNbRJCaPIgT4YY/s640/kopterib.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Trinidadin piti siis olla se turvallisempi vaihtoehto Venezuelaan verrattuna, mutta kuinkas sitten kävikään. Koko maahan oli julistettu poikkeustila 24.8. alkaen ja ulkonaliikkumiskielto klo 21 ja 5 väliseksi ajaksi. Lähtiessämme kävelylle, portinvartija vannotti meitä palaamaan ennen klo 21. Syy hätätilan ja ulkonaliikkumiskiellon julistamiseen näyttää olevan sota rikollisuutta vastaan. Poliisi yrittää parhaansa mukaan hajottaa rikollisjengejä ja kerätä pois laittomia aseita, joita näyttää olevan maa pullollaan. Jengit ovat mitä ilmeisimmin taistelemassa huumereviireistään. Radiossa pyydetään vajaan tunnin välein jengiläisiä luopumaan rikollisuudesta hyvin tunteisiin vetoavalla tavalla; ”What you are is God's gift to you, but what you make of youself is your gift to God”. Poliisi on pidättänyt joka vuorokausi toistasataa henkeä ja takavarikoinut huumeita, aseita ja ammuksia. Tosin pidätykset ovat toistaiseksi kohdistuneet enimmäkseen jengien alakastiin, eivät rahoittajiin tai johtajiin, jotka eivät tietenkään asu Trinidadissa. Maan vankilat ja putkat ovat jo nyt täynnä, ja viranomaisten mukaan tilanne voi räjähtää käsiin jengien ottaessa yhteen vankiloiden muurien sisäpuolella. Parlamentti pohtii poikkeustilan jatkamista taas ensi perjantaina. Se aloittaa istuntonsa jo klo 10, jotta kansanedustajat ja henkilökunta ehtivät kotiin ennen klo 21 alkavan ulkonaliikkumiskiellon alkua.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhyrv0yn2Dc_PK1Pvwix1VEtHNA1ZqkhYpabwu8oumGdR-hsdeEAfDRbLNk20e9TbY8ESsGDKs-RfBym-o8T3oUerOdazmYmti2lo-xU4P2KcBmsYZlG-BohcWv6U7n4wsJ0u1HSSu0e4/s1600/latteb.jpg"><img alt="" border="0" height="640" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5646030019463436514" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhhyrv0yn2Dc_PK1Pvwix1VEtHNA1ZqkhYpabwu8oumGdR-hsdeEAfDRbLNk20e9TbY8ESsGDKs-RfBym-o8T3oUerOdazmYmti2lo-xU4P2KcBmsYZlG-BohcWv6U7n4wsJ0u1HSSu0e4/s640/latteb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="480" /></a>
<br />
Tiedot tarvikekaupoista ja hinnoista pitivät paikkansa. Täältä saa kaikkea ja sopuhintaan. Kauppoja on useita, verstaita joka lähtöön ja kaikkia mahdollisia huoltopalveluja. Olemme ottaneet vanhan perämoottorin käyttöön ja yritämme saada 15-hevosvoimaisen korjatuksi. Avotilan ikkunat on nyt uusittu, ja oli jo aikakin, vanhoista kun ei enää juuri nähnyt läpi. Yritämme täällä myös jälleen kerran saada SSB-radiomme toimimaan ja katsastaa pelastuslauttamme. Viivymme täällä ehkä kolmisen viikkoa, jotta saamme tehtyä kaiken tarpeellisen. Lisäksi hankimme täältä kaikki purkki- ja kuivamuonat Etelä-Afrikkaan saakka. Isot supermarketit ovat edullisia, ja tarjolla on kaikkea mahdollista.
<br />
Trinidad ja Tobago on sademetsäaluetta, ja kuten arvata saattaa, täällä on kosteaa ja kuumaa; sisällä 35C ja ulkona vähintäänkin 45C. Ankkuripaikkamme on varsin suojainen, joten tuuletus ei toimi, ja vesi on niin ruskeaa ja likaista, ettei uiminen oikein innosta. Mutta onneksi TTSA:n palveluihin kuuluu myös rantabaarin vieressä oleva uima-allas !
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-52831514009571517652011-08-19T10:19:00.001-07:002019-09-14T05:29:53.011-07:0016. elokuuta 2011Grenada, Prickly Bay
<br />
11º 59.855' N, 61º 45.830' W
<br />
<br />
<br />
Riitta ja Latte saapuivat Le Mariniin 5.8. sopivasti sadekuurojen välissä, ja pääsimme kuivina laiturilta veneelle. Molemmat miehistönjäsenet palautuivat veneilykuntoon muutamassa päivässä. Ruokaostosten jälkeen olisimme olleet valmiit lähtöön, mutta yllätys, yllätys, sunnuntai oli erityinen pyhäpäivä ja tulli- ja maahanmuuttotoimisto oli kiinni. Pyhäpäivän kunniaksi kaikki kynnelle kykenevät veneet näyttivät menevän Sainte Anneen. Liikenneaaltoa riitti aamusta iltaan, ja laivakoira Lattella runsaasti vahdittavaa. Kolme venettä päätyi selvistä väylämerkeistä huolimatta riutallekin, mutta onneksi pahempia havereita ei sattunut.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcQjaNH1ZpEImR7lTlvsRQu6L_zF86os8XFEZ-F_NPr2OegFAYYIKXXjpLQ9CFJFmWHkgw2JnuLBDauTorH8i9gP1MryuAawKPU-Jj8QHVJZruFd_l50uVacMal35DjlDz2YtI2Bft4xg/s1600/4.jpg"><img alt="" border="0" height="376" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642618106367413458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcQjaNH1ZpEImR7lTlvsRQu6L_zF86os8XFEZ-F_NPr2OegFAYYIKXXjpLQ9CFJFmWHkgw2JnuLBDauTorH8i9gP1MryuAawKPU-Jj8QHVJZruFd_l50uVacMal35DjlDz2YtI2Bft4xg/s640/4.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Maanantaina toimistot olivat taas auki, ja saimme tehtyä ulosselvityksen. Ranskan saarilla se on ilmainen ja nopea toimenpide. Tiedot syötetään toimiston koneella suoraan tiedostoon, otetaan siitä printti ja annetaan se ja passit tiskin takana olevalle virkailijalle. Leimattu printti esitetään sitten seuraavassa satamassa. Helppoa jopa ranskaksi, vaikka tietokoneen näppäinten epäjärjestys tuottaakin hieman ongelmia.
<br />
Moottoroimme muutaman mailin päässä olevaan Sainte Anneen ankkuriin yhdeksi yöksi ja tiistaiaamuna jatkoimme matkaa kohti etelää. St. Lucian puolella menimme yöksi Marigot Bayn poijuun, koska kiirettä ei ollut. Saavuimme myöhään ja lähdimme aikaisin, emmekä laskeneet edes jollaa veteen.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbj3RyM5IhnJWk7KDHDBvHqbdWuNNl3gT0jg6z4A576tI1YQq1LOIo76A9CrOod7sor2HdmHunyVlMs-pGrgDkKbsahcons-8U0iPT-WtQafbeLZw1KgmSqUqHEdvis_Jj2wcMTGilLjg/s1600/5.jpg"><img alt="" border="0" height="471" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642618235130943762" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbj3RyM5IhnJWk7KDHDBvHqbdWuNNl3gT0jg6z4A576tI1YQq1LOIo76A9CrOod7sor2HdmHunyVlMs-pGrgDkKbsahcons-8U0iPT-WtQafbeLZw1KgmSqUqHEdvis_Jj2wcMTGilLjg/s640/5.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Seuraavana päivänä jatkoimme Bequian Admiralty Bayhin, jossa oli yllättävän paljon veneitä. Saavuimme niin myöhään, että teimme vasta seuraavana aamuna sekä tulo- että lähtöselvityksen samalla kertaa. Otimme polttoainetta, koska hinta oli sopiva ja se toimitettiin ponttoonilla suoraan veneeseen.
<br />
Jatkoimme matkaa aikaisin aamulla ja päätimme poiketa viiden tunnin purjehduksen päähän Tobaco Caysiin. Sää oli erinomainen, joten jäimme laguuniin kahdeksi päiväksi. Vietimme aikaa snorklaamalla riutalla, tekemällä saariretkiä ja uimalla merikilpikonnien kanssa.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3tECb-reIFyjqu7sN1Nd-ht3D9nmVDnXCxxuwQ1vGdwm8L9tQDCJUObJ2i2xvmS1oSe5P-9IZDfEEvNvYY_bqKq3C45Tk734dsEVk-3EraYOiGFL6JjLxrEQyUZVTpHHqUPQXh3Y4vWo/s1600/6.jpg"><img alt="" border="0" height="480" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642618795449786834" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3tECb-reIFyjqu7sN1Nd-ht3D9nmVDnXCxxuwQ1vGdwm8L9tQDCJUObJ2i2xvmS1oSe5P-9IZDfEEvNvYY_bqKq3C45Tk734dsEVk-3EraYOiGFL6JjLxrEQyUZVTpHHqUPQXh3Y4vWo/s640/6.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
14. elokuuta lähdimme Petit Martiniquen ja Carriacoun itäpuolelta kohti Grenadaa. Saimme nauttia mukavasta purjehduksesta useamman tunnin ajan, mutta pari tuntia ennen Prickly Bayta tuuli loppui ja jouduimme turvautumaan vastahuollettuun Perkinsiimme, joka auttoi meidät perille. Olimme odottaneet ruuhkaa ankkurilahdella, mutta siellä olikin runsaaasti tilaa.
<br />
Uusi jääkaappi on nyt ostettu ja asennettu paikalleen, mutta paljon muuta ei olekaan tapahtunut veneenkunnostusrintamalla. Pettymyksemme oli suuri, kun lähes kaikki mitä kysyimme viereisestä Budget Marinesta oli “loppu”.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcwzbsEbxE36k7BEVy3xZoKZYexZBiIgr_aovQAXnPxkUL3W_blGsXmPq6Hc9e-zTk7klQ-ps0GZzZiI7-cQ82A5yPyoaJCVBb8rrWv2NMVvVZzqw_pxUDZmvO7cD739x5rwNeQVb_VDw/s1600/7.jpg"><img alt="" border="0" height="417" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642618523522128386" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgcwzbsEbxE36k7BEVy3xZoKZYexZBiIgr_aovQAXnPxkUL3W_blGsXmPq6Hc9e-zTk7klQ-ps0GZzZiI7-cQ82A5yPyoaJCVBb8rrWv2NMVvVZzqw_pxUDZmvO7cD739x5rwNeQVb_VDw/s640/7.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Tämän hetkinen suunnitelmamme on jatkaa ensi viikolla Trinidadin Chaguaramasiin, missä veneen sisätyöt jatkuvat.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-64113889015337218622011-08-19T10:15:00.000-07:002019-09-14T05:29:06.095-07:0011. elokuuta 2011Martinique
<br />
14º 27.893' N, 60º 52.280' W
<br />
<br />
Jälleen vedessä!
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAVdFfIKRrqcQWai0G5BpwUwCQ3Odr27XaQWEzQ5OcMGNNNyk8eVXIDtxZ-wvacZbcPOLAk2LkbKV9uhVwOM0QY8dpZLH3jQIVDLf2pGiO4vOhNVlajijq68vomPeDbfDm5tEB7mg063E/s1600/1.jpg"><img alt="" border="0" height="339" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642617390311607458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAVdFfIKRrqcQWai0G5BpwUwCQ3Odr27XaQWEzQ5OcMGNNNyk8eVXIDtxZ-wvacZbcPOLAk2LkbKV9uhVwOM0QY8dpZLH3jQIVDLf2pGiO4vOhNVlajijq68vomPeDbfDm5tEB7mg063E/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Veneen remontti Carriacoulla on vihdoin saatu päätökseen. Jäävauriot on korjattu, ruosteet hiottu, pohjan levyt uusittu, moottori haalattu, keittiön seinät paneloitu uudelleen ja paljon, paljon muuta. Vene on vanha ja paljon kokenut, ja sen kyllä huomaa. Lähes kaiken, mihin olen koskenut, olen joutunut korjaamaan. Jopa pohjaventtiili oli jumissa, mutta se on onneksi purettavaa mallia. Sarema laskettiin veteen 20.7. kannen maalaus keskeneräisenä. Ensimmäisen illan ja yön sain viettää vesillelaskulaiturissa kokeillen konetta ja varmistaen, ettei ollut vuotoja letkuissa.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVXiCGeJRO4zjUZUOPdzGC9dacRNsvjE-wjGNXHmAZJ9rc8tinjLOQszOwmI3cfdlTlhrT80Kpcyi-fireJdpI99XVqBvrOG-3G48nXpJTgGxIvVUfSDvn7fT98PNNsjYATasG8vbHtj8/s1600/2.jpg"><img alt="" border="0" height="453" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642617534526522194" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVXiCGeJRO4zjUZUOPdzGC9dacRNsvjE-wjGNXHmAZJ9rc8tinjLOQszOwmI3cfdlTlhrT80Kpcyi-fireJdpI99XVqBvrOG-3G48nXpJTgGxIvVUfSDvn7fT98PNNsjYATasG8vbHtj8/s640/2.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
Sääennusteen mukaan Martiniquella satoi, Carriacoulla ei. Jäin Carriacoulle ankkuriin hiomaan ja kittaamaan kantta. Ennen sateen tuloa sain kannen primerinkin maalattua. Lähdin 25.7. aamulla Martiniquelle, noin 120 mailin matkalle. Saarten suojassa ei juuri ollut tuulta, joten konetta tuli koekäytetyksi. Ennen puolimatkaa autopilotti hälytti, lopetti toiminnan, ja tuulinäyttöön ilmestyi merkillisiä lukemia. Kokeilin Windows-korjausta eli pois päältä ja takaisin päälle. Ei auttanut. Niinpä matka jatkui käsiohjauksessa. Saavuin Martiniquelle 26.7. aamulla ja sain hyvän ankkuripaikan Le Marinin lahdelta. Parin tunnin torkkujen jälkeen menin Caraibe Electroniquen liikkeeseen, josta löysin Mathieu Ducasse nimisen asiantuntijan ja pyysin tarjousta uudesta autopilotista. Hän kertoi, etta on kaksi vaihtoehtoa, joista nke on huomattavasti kalliimpi, mutta toimintavarma ainakin neljä vuotta, ja Raymarine, josta hän suositteli mallia ST60. Uudempi versio ST70 ei kuulema ole osoittautunut yhtä luotettavaksi, ja tuskin me värinäyttöjä kaipaamme. Ennen tarjouksen antamista Mathieu halusi kuitenkin tulla katsomaan veneen ja siinä jo olevat laitteet. Hän ilmestyi paikalle parin tunnin kuluttua ja tarkastettuaan laitteet totesi, että Raymarine lienee oikea meille, koska siihen saa avun kaikkialla maailmassa. Tarjous oli valmiina iltapäivällä, 3.500 €, joka sisältäisi kaikki tarvittavat kaapelit ja muutaman tunnin opastuksen merikokeineen. Sovittiin, etta jos en saa vanhaa toimimaan, tulen parin päivän kuluttua kaupoille. Budget Marinen vastaavat osat olisivat noin 400 USD halvempia, mutta mitään teknistä apua ei olisi tarjolla. Usean päivän uurastuksen jälkeen sain vanhan autopilottimme lopulta toimimaan vuoden 2007 ohjelmilla.
<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLp0YtyKvxnGrK1bplacJIgzbe8Tb1MP2NHN2tUfW4BrdN9mu8xGz5LLCfV3xCcDXRYxd1dOeGzhIw8AwTCNIlwhyphenhyphenEzaDQoeQMUcV7H1NtUv1z80uCtgjwLo61j-M1i2XgjeNl1tjV_yg/s1600/3.jpg"><img alt="" border="0" height="600" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5642617673744327778" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiLp0YtyKvxnGrK1bplacJIgzbe8Tb1MP2NHN2tUfW4BrdN9mu8xGz5LLCfV3xCcDXRYxd1dOeGzhIw8AwTCNIlwhyphenhyphenEzaDQoeQMUcV7H1NtUv1z80uCtgjwLo61j-M1i2XgjeNl1tjV_yg/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>
<br />
SSB-radiomme ei tullut vieläkään kuntoon. Diginavin Jacques oli harmissaan, niin kuin minäkin. Muutama vuosi sitten hän oli yrittänyt korjata Inmarsatiamme, yhtä laihoin tuloksin. Yritys ei maksanut mitään, mutta “Don't come back” kommentti, vaikkakin hymyillen sanottuna, kertonee kaiken. Uusi tai pikemminkin käytetty mutta toimiva SSB pitänee löytää jostakin. Vic antoi osoitteen USA:ssa, josta saa kunnostetun Icom M710 takuuradion 648 USD hintaan. Tänne lähetettynä siihen tulisi lisäksi noin 350 USD rahti- ja tullauskuluja. Uusi maksaa Budget Marinessa 1.600 USD. Asia on edelleen harkinnassa.
<br />
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-17791023263345793992011-04-17T01:03:00.000-07:002019-09-14T05:28:13.761-07:0012. huhtikuuta 2011Remontti alkaa!<br />
<br />
<br />
Nyt kun Riitta ja Latte ovat lentäneet Eurooppaan, Pekan on aika palata Tyrrell Bayhin Carriacoulle ja aloittaa vihdoin Sareman mittavat huolto- ja kunnostustyöt. Kuinka kauan siinä menee, on vielä arvoitus, mutta oletamme ja toivomme remontin olevan valmis heinäkuun loppuun mennessä, jolloin Karibialta olisi viimeistään syytä poistua hurrikaanivaaran vuoksi. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgO-3LJRb4zkGezdkdNN1BY1GI4B0UTwKvxG-_JhPcDcRSDktsnKvemwQbzO5dhjI2w0q5FyIIxMs1cK9BllzTTRghbWTJ2BmHEQEZh4BVtgBoEZL2rcax69oRqO_gm_YzhR0v113ewhiY/s1600/1.jpg"><img alt="" border="0" height="456" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5596460637832188946" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgO-3LJRb4zkGezdkdNN1BY1GI4B0UTwKvxG-_JhPcDcRSDktsnKvemwQbzO5dhjI2w0q5FyIIxMs1cK9BllzTTRghbWTJ2BmHEQEZh4BVtgBoEZL2rcax69oRqO_gm_YzhR0v113ewhiY/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Toisin kuin aikaisemmin kerroimme (http://luoteisvayla2010.blogspot.com), suuntaamme tällöin Sareman keulan kohti etelää. Tarkoituksemme on purjehtia Etelä-Amerikan itärannikkoa pitkin mahdollisesti Buenos Airesiin saakka, jatkaa sieltä Tristan da Cunhan kautta Kapkaupunkiin ja saattaa vihdoin ja viimein päätökseen alkuperäinen suunnitelmamme purjehtia maailman ympäri.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivYexQ5v2UKq72LFht8ar0unwmEEI0nDqrMz3p-59p2Ns6BwfgmZGAXap14Ao1FvAbrXMqe0zbaq7v6oVZhbqTJNAuUnBlthfeWVFXufoYrVTfI0Ia7WFvxPSV84JeDpYLqUAsUfbu8j0/s1600/5.jpg"><img alt="" border="0" height="148" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5596460799350850338" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivYexQ5v2UKq72LFht8ar0unwmEEI0nDqrMz3p-59p2Ns6BwfgmZGAXap14Ao1FvAbrXMqe0zbaq7v6oVZhbqTJNAuUnBlthfeWVFXufoYrVTfI0Ia7WFvxPSV84JeDpYLqUAsUfbu8j0/s640/5.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-9778806953318116312011-04-15T01:38:00.000-07:002019-09-14T05:27:26.852-07:008. huhtikuuta 2011Matkalippusekoilua Grenadassa<br />
<br />
<br />
Sjöroosien lähdettyä takaisin koti-Suomeen, aloimme järjestää Riitalle ja Lattella matkalippuja Portugaliin. Tässä vaiheessa meillä ei ollut aavistustakaan, millainen soppa siitä lopulta syntyisi.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhydd6zgJamo-0QhgBaqB-NN_5nawqRJV0QWQdpTT8Ef-NcVcjWK3xiCHuLGv2DVryBUABOaBS9rrJlyovNa9w-q0TE7xONyf8Qa5qEMa9Sa1SFosYyLcTZeiZEWs1xJxBexM3Bqik8L-M/s1600/2+%25281%2529.jpg"><img alt="" border="0" height="356" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5595727748475341202" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhydd6zgJamo-0QhgBaqB-NN_5nawqRJV0QWQdpTT8Ef-NcVcjWK3xiCHuLGv2DVryBUABOaBS9rrJlyovNa9w-q0TE7xONyf8Qa5qEMa9Sa1SFosYyLcTZeiZEWs1xJxBexM3Bqik8L-M/s640/2+%25281%2529.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Koska Grenada kuuluu rabies-vapaisiin maihin, Riitta oli jo runsas kuukausi sitten lähestynyt Grenadan maatalousministeriötä kahdellakin sähköpostilla selvittääkseen, tarvitseeko Latte jonkinlaisen luvan matkustusta varten. Kumpaankaan viestiimme ei vastattu. Löysimme kaupungin keskustasta asialliselta vaikuttavan matkatoimiston nimeltä Going Places, jossa vietimme kolme peräkkäistä iltapäivää, joiden aikana kaksi virkailijaa yritti selvittää asiaamme. Tarkoituksemme oli ostaa liput ainoan Grenadasta Eurooppaan lentävän yhtiön eli British Airwaysin lennolle Lontoon kautta Portugalin Faroon. Ensimmäisenä päivänä meille kerrottiin, että kentällä on ainoastaan yksi henkilö, jonka BA on valtuuttanut hoitamaan eläinten lastauksen ruumaan, ja tämä henkilö on juuri nyt lomalla. Matkatoimisto lupasi jatkaa asian selvittämistä. Seuraavana päivänä Going Places kertoi, että lentokentältä otetaan yhteys Miamiin ja pyydetään valtuutusta jollekin toiselle kenttähenkilökuntaan kuuluvalle. Kolmantena päivänä meille ilmoitettiin, ettei Miamista ole vielä tullut vastausta, mutta he jatkavat asian käsittelyä. Tässä vaiheessa otimme sähköpostitse yhteyden suoraan British Airwaysiin ja pyysimme heiltä apua. Vastausviestissä kehuttiin ensin, kuinka uskomattoman erinomaisesti BA on jo vuosikymmenet hoitanut eläinten lentokuljetukset, minkä jälkeen meitä pyydettiin kääntymään asiassa World Cargo -nimisen yhtiön puoleen netin kautta. Eli suo siellä, vetelä täällä! <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqGLDJOI5fqKxVy7DZxkTXgIm5IzI5Kp89oJrHn4MKyzkwotyeb3QthdYmj72boZIMq_KWaSZXE1ZL-SswKPNLHeGHmT2rkcCHEl6rSHks14BSi6QSjyAWkDYZBcG3GQDu32NkLI7S2p8/s1600/2+%25284%2529.jpg"><img alt="" border="0" height="432" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5595728407561659650" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqGLDJOI5fqKxVy7DZxkTXgIm5IzI5Kp89oJrHn4MKyzkwotyeb3QthdYmj72boZIMq_KWaSZXE1ZL-SswKPNLHeGHmT2rkcCHEl6rSHks14BSi6QSjyAWkDYZBcG3GQDu32NkLI7S2p8/s640/2+%25284%2529.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Neljäntenä päivänä ajoimme lentokentälle ja keskustelimme Supervisor-titteliä kantavan henkilön kanssa, joka lupasi selvittää asian ja vahvistaa sen sähköpostitse. Viidentenä päivänä saimme sähköpostia, mutta emme suinkaan Supervisorilta vaan matkatoimistolta, joka ilmoitti lentokenttäviranomaisten viestittäneen heille, että ainoa valtuutettu henkilö on edelleen lomalla, eikä Latten lastaamista ruumaan voida hoitaa. Kuudentenä päivänä, viikonlopun jälkeen, menimme jälleen matkatoimistoon ja pyysimme heitä varaamaan Riitalle ja Lattelle liput Liatin (paikallinen lentoyhtiö, joka hoitaa saarten välistä lentoliikennettä) lennolle Martiniqueen, josta pääsisimme lentämään Eurooppaan. Tässä vaiheessa meille kerrottiin, että (yllätys, yllätys!) Latte tarvitsee erityisluvan lentoa varten. Lentokentältä oli luvattu faksata 'koirankuljetuslomake', joka sitten täytettynä lähetettäisiin Barbadoksen??? johtavalle eläinlääkärille, joka asiaa aikansa harkittuaan joko päästäisi Latten lennolle tai sitten ei. Vietettyämme koko aamupäivän matkatoimistossa odottelemassa faksia, meille ilmoitettiin, että Grenadan kansainvälisen lentokentän faksikone ei toimi. Eli runsaan viikon odottelun jälkeen, emme olleet edenneet asiassa alkua pitemmälle. Meillä oli nyt tasan kaksi vaihtoehtoa; joko jäädä ikuisiksi ajoiksi Grenadaan tai purjehtia takaisin Martiniqueen. Ei ole varmastikaan vaikea arvata, kumman vaihtoehdon valitsimme.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGJfppO-irLDMMPEkNQ1MlEJUT6_ANwuc1mNU6SNzn12VPhq1g6GPxy2kku_rgzB40eLv1eZWf-GH2eN00DiJhQp5ef7UKMSqcJkunV6gN4JypxwI3I_LJoS2F_2Gu4yvZHncWbBvkg_A/s1600/2+%25283%2529.jpg"><img alt="" border="0" height="640" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5595727615446220514" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGJfppO-irLDMMPEkNQ1MlEJUT6_ANwuc1mNU6SNzn12VPhq1g6GPxy2kku_rgzB40eLv1eZWf-GH2eN00DiJhQp5ef7UKMSqcJkunV6gN4JypxwI3I_LJoS2F_2Gu4yvZHncWbBvkg_A/s640/2+%25283%2529.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="613" /></a><br />
Kahden vuorokauden purjehduksen jälkeen pudotimme ankkurin Le Marinin lahteen, ja Riitta lähti lähes saman tien kimppataksilla Fort de Francen lentokentälle hankkimaan lentolippuja. Vajaan 15 minuutin jonottamisen ja 20 minuutin tiskillä asioinnin jälkeen saimme liput ylihuomiselle lennolle Pariisin kautta Lissaboniin eli loppu hyvin, kaikki hyvin. Mutta British Airwaysia aiomme tästä lähtien välttää aina, kun se vain on mahdollista!Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-66042885727534588812011-03-26T10:18:00.000-07:002019-09-14T05:26:03.848-07:0026. maaliskuuta 2011<span style="font-size: 78%;">Teksti ja kuvat Oili ja Jouko Sjöroos </span><br />
<br />
Union Islandin satamalahdella on riutalle rakennettu Happy Island – niminen baari, jonne menimme jollalla. Edellinen hurrikaani tuhosi siellä lähes kaiken, mutta omistaja on rakentanut kuuden vuoden aikana paikan entistä hienommaksi. Rommipunssit siis. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdZhHPxVhyodmrlyX6zbIIxrdtY1C-ZuqcSZB9tXqYejSUXUSEKXrD00z5yYDX4Rg5E8ts6aCp8dgxXY29LKj9bf_QJ5md5x4voAlDJaNB9E1OH51_AyHRNB0CefIPoBEuoUjEOudL3EE/s1600/1.jpg"><img alt="" border="0" height="414" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5588439634943363170" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdZhHPxVhyodmrlyX6zbIIxrdtY1C-ZuqcSZB9tXqYejSUXUSEKXrD00z5yYDX4Rg5E8ts6aCp8dgxXY29LKj9bf_QJ5md5x4voAlDJaNB9E1OH51_AyHRNB0CefIPoBEuoUjEOudL3EE/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> Petit St. Vincentin ankkurilahdella vietetyn yön jälkeen oli edessä purjehdus Grenadaan kuuluvan saaren, Carriacoun, länsirannan suosittuun Tyrrell Bayhin. Valtio vaihtui taas ja sen mukaiset toimet piti hoitaa. Sisään kirjautuminen ja tullimuodollisuudet venyivät kahdelle päivälle, koska olimme ensimmäisellä Hillsborough - reissulla hieman myöhään liikkeellä. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQY92CYiE4gDJAioi2zaBiaq9VeTfXS65Bejw2JCNQnONKhJOgCfnbFm6y3kw_3JCmgMsWJMy4xfAXjMdV-E0kFXmLklTtqn1giTxhVWUITwbumZcyuZERzcc3yN-cv-DxZCuhtdrfzhA/s1600/2.jpg"><img alt="" border="0" height="393" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5588439759313434962" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjQY92CYiE4gDJAioi2zaBiaq9VeTfXS65Bejw2JCNQnONKhJOgCfnbFm6y3kw_3JCmgMsWJMy4xfAXjMdV-E0kFXmLklTtqn1giTxhVWUITwbumZcyuZERzcc3yN-cv-DxZCuhtdrfzhA/s640/2.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> Lounaaksi kanaroti hyvän viinin ja oluen saattelemana. Kelpasi siinä lounastaa, kun Karibianmeren lempeät mainingit huuhtoivat ravintolaterassin rantaa. Tyrrell Bayssa Sarema telakoidaan pitkään odottanutta isompaa remonttia varten. Kunhan turistit saadaan Euroopan koneeseen. Lahden pohjoisosassa on mangrove – puiden reunustama iso lahti, johon kävimme jollalla tutustumassa. Siellä näimme puiden ilmajuuriin kiinnittyneitä mangroveostereita, joita olimme jo aiemmin päässet maistamaan. Oilikin söi yhden! <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJNd6KhDgzqHbATpSUpkGidF7yU0ABKyVUhCTJA6vQZ6JSJ6ltrmPX_92lpkdU2AQCYtdBfX52uo6pxa4HhSE84zK9_cZEOpwvRUV3GxmZxloVEr_Hsbh7Qw2QFRKTqC3X1lhmlGaPViw/s1600/3.jpg"><img alt="" border="0" height="454" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5588439887165752210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJNd6KhDgzqHbATpSUpkGidF7yU0ABKyVUhCTJA6vQZ6JSJ6ltrmPX_92lpkdU2AQCYtdBfX52uo6pxa4HhSE84zK9_cZEOpwvRUV3GxmZxloVEr_Hsbh7Qw2QFRKTqC3X1lhmlGaPViw/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> Seuraava legi oli lomamme pisin, noin 35 meripeninkulmaa. Grenadan pääsaari purjehdittiin itäpuolelta, joten Atlantiakin pääsimme haistelemaan. Saremassa, yhtä purjetta lukuunottamatta, kaikki purjeet auki ja vauhtia paikoitellen yli seitsemän solmua. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7MKkj9Zj1Inlwvw_pXwXMeQHtcgd1_GbL3dWcVvOecYDEvWppseo2oz195qRQTR3qXd8rjsX7hZOHP5r_8huiuEZyKUSPs9DYleMK_eBxzHiQLY-06kV5DQdWwXSs6pbQpyIzg5AX8EY/s1600/4.jpg"><img alt="" border="0" height="360" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5588440010670755314" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7MKkj9Zj1Inlwvw_pXwXMeQHtcgd1_GbL3dWcVvOecYDEvWppseo2oz195qRQTR3qXd8rjsX7hZOHP5r_8huiuEZyKUSPs9DYleMK_eBxzHiQLY-06kV5DQdWwXSs6pbQpyIzg5AX8EY/s640/4.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> Ankkuroimme Prickly Bayn satamalahdelle, jossa oli paljon veneitä, kuten kaikilla naapurilahdillakin. Lahden pohjukassa on iso telakka, johon monet purjehtijat jättävät veneensä talvehtimaan. Grenadaan osui voimakas hurrikaani vuonna 2004, joka tuhosi saaren rakennuskannasta suuren osan, ja tälläkin lahdella tuhoutui noin 350 venettä. Hurrikaanit kulkevat tilastojen mukaan pohjoisempaa reittiä ja niin sen silloinkin uskottiin menevän. Mutta tilastothan tiedetään ja toisin kävi. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9TV1XRh22ND6s7D3_4W7ufcjNJxOnxvjTdQnDaYb_A2fWfncbjvD7PNa1YKYrsj-tdCDkL7DqnATYsGh9Ogin2wIa5jULEeOK8AwMR3gU_uQYJ65UJib0M86NrP4GiF8w7lbpcc8jOac/s1600/5.jpg"><img alt="" border="0" height="427" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5588440152846721282" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9TV1XRh22ND6s7D3_4W7ufcjNJxOnxvjTdQnDaYb_A2fWfncbjvD7PNa1YKYrsj-tdCDkL7DqnATYsGh9Ogin2wIa5jULEeOK8AwMR3gU_uQYJ65UJib0M86NrP4GiF8w7lbpcc8jOac/s640/5.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> Tuhon seurauksena koko maan talous romahti. Jopa niin pahasti, että hallitus joutui kutsumaan kotiin Englannin yliopistoissa opiskelevat stipendiaattinsakin. Sareman vakituinen miehistö näki hurrikaanin aiheuttamat tuhot muutamaa kuukautta myöhemmin ja myös saarelaisten valtavan yhdessä tekemisen meiningin. Nyt kaikki taas kukoistaa. Ensimmäisenä Prickly Bayn iltanamme söimme maittavan illallisen marinan vieressä olevassa ravintolassa ja sitten yön pimeydessä led – otsalampun valossa takaisin Saremalle. Kyllä se vaan on niin, että ison Suomen lipun valkoisuuden näkee pilkkopimeässäkin. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjomljXwAuCa8g1-hlpaP-iblI848ZYVG9mn1WVTssJ4A006-gIehVXdJMH-DItcMp9twl_9nYXEXkKFP_YZWULeGh-AfegHn0xclBz0LvirKNFvSyBVPdPRXxy6TRrgOOZnhfcDZtLPz0/s1600/6.jpg"><img alt="" border="0" height="476" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5588440298246476546" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjomljXwAuCa8g1-hlpaP-iblI848ZYVG9mn1WVTssJ4A006-gIehVXdJMH-DItcMp9twl_9nYXEXkKFP_YZWULeGh-AfegHn0xclBz0LvirKNFvSyBVPdPRXxy6TRrgOOZnhfcDZtLPz0/s640/6.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> <br />
Meidän matkamme viimeiseen täyteen päivään Grenadalla kuului mm. mielenkiintoiset bussimatkat maan pääkaupunkiin St. George'siin ja takaisin. Maittava lounas satamarannan ravintolassa, ostoksia niin kaupoissa kuin mauste - ja hedelmätorillakin. Pääkaupungin kauppasataman vieressä on iso huvivenesatama, jonne kävelimme pitkin rantakatua. Bussikyydin tarjoajia riitti melkeinpä parin minuutin välein. Marinan terassi oli oluen ja ”gin and tonicin” arvoinen paikka, siellä pääsimme paahtavalta helteeltä suojaan. Lisänä vielä hienot näkymät veneitä täynnä olevalle lahdelle. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM4WRSYFkzjyPj6KNCqB5ajubtUaoEv4s9qIEfLZJwailZ43uK2gXhulwXibEEQcYSFpc2rDpBLoWmvZF4v_hAi5do7CLkz9xi63LcoVgTFlmN2UiXmGzA5ppl27aBn_Ui9kf96nDOQgA/s1600/7.jpg"><img alt="" border="0" height="428" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5589216039844341154" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiM4WRSYFkzjyPj6KNCqB5ajubtUaoEv4s9qIEfLZJwailZ43uK2gXhulwXibEEQcYSFpc2rDpBLoWmvZF4v_hAi5do7CLkz9xi63LcoVgTFlmN2UiXmGzA5ppl27aBn_Ui9kf96nDOQgA/s640/7.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a> <br />
Poikettiin myös yhteen Karibian alueen suurimpiin kuuluvaan venetarvikeliikkeeseen. Kippari Pekalla oli tarvikkeista kysyttävää ja neuvoteltavaa, koska remontti odottaa. Mielenkiintoinen kauppa myös saaristopurjehtijalle. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZQTpIadS55lN875tnd34Tyj43kdwPE953pVl50CxGMkbtx1K18vgoRmAH0-HzDvMCs0c3x2l9oc8hi-m2qurpjTMerkdpZPzyXkrngin9t9d0GXScKOKWkCdpejxjDOPsep23VlJQ9K8/s1600/8.jpg"><img alt="" border="0" height="452" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5589219609626164370" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZQTpIadS55lN875tnd34Tyj43kdwPE953pVl50CxGMkbtx1K18vgoRmAH0-HzDvMCs0c3x2l9oc8hi-m2qurpjTMerkdpZPzyXkrngin9t9d0GXScKOKWkCdpejxjDOPsep23VlJQ9K8/s640/8.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Tänään 26. maaliskuuta meillä Sareman vierailla on edessä yölento Lontooseen, sunnuntaina edelleen Helsinkiin ja vielä öinen bussimatka Turkuun. Olemme Riitan ja Pekan kanssa ja opastuksella kokeneet ja oppineet paljon uutta. Niin merestä, tuulista, virtauksista ja alueen kaloista kuin myös seudun muista eläimistä, sekä paikallisesta ruokakulttuurista. Eikä juomiakaan sovi unohtaa. Olemme tavanneet monia valtavan ystävällisiä, avuliaita ja iloisia paikallisia ihmisiä. Huomasimme myös, että näitten saarten pienillä ja isoilla koululaisilla on siistit koulupuvut. Sietäisi olla Suomessakin. Meidän pienet ennakkoluulomme (joita meillä vielä tulolennollamme ehkä oli) ovat täysin karisseet, hyvä niin. <br />
Isot kiitokset Riitalle ja Pekalle tästä ajasta ja vieraanvaraisuudesta! <br />
Oili ja Jouko Sjöroos <br />
<br />
PS. Jos unohdimme mainita, niin Saremassa on loistava kokki ja muu laivahenkilö(stö). Helppohan meidän oli purjehtia osaavan kipparin ja perämiehen matkassa.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-8082949815869390222011-03-21T07:26:00.000-07:002019-09-14T05:24:21.661-07:0021. maaliskuuta 2011<span style="font-size: 78%;">Teksti ja kuvat Oili ja Jouko Sjöroos</span><br />
<br />
Admiralty Bay on erittäin suosittu ankkurilahti, osin syynä ovat hyvät palvelut Port Elizabethissa. Oili ja minä teimme taksilla kolmen tunnin kiertoajelun saareen eri osiin. Taksi oli saarelle tyypillinen, Nissan avolava pakettiauto. Lavan reunoilla penkit ja se voitiin tarvittaessa kokonaan sulkea pressulla.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZ4CU67gT1eNeKSN4BRffLImuWHUKThj3KrOci_7h_GmLHM6tf7yWTxSt0oi981mDjPkXzbDp-W6VeD-WFbsEnRwCj_3zudTPlFyHRAhknMk66v8Fqg0iOpHh9TikVzf2qRlTwjrfIHBk/s1600/1.jpg"><img alt="" border="0" height="388" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586540014235999026" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZ4CU67gT1eNeKSN4BRffLImuWHUKThj3KrOci_7h_GmLHM6tf7yWTxSt0oi981mDjPkXzbDp-W6VeD-WFbsEnRwCj_3zudTPlFyHRAhknMk66v8Fqg0iOpHh9TikVzf2qRlTwjrfIHBk/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Näimme Atlantin tyrskyt, saaren korkeimmat huiput ja niiltä avautuvat hienot maisemat ja turkoosin meren. Kävimme Old Hegg Turtle Sanctuary – nimisessä laitoksessa, joka keskittyy kilpikonnien (hawksbill turtle) suojeluun. Henkilökunnalta saimme seikkaperäisen selostuksen heidän toimintansa tarkoituksesta ja käytännön työstä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg54YMwGSX9wUEKkaqMSoQgWVvTvFXK3EYrKejhshLLI72wM06RkvT-8snZAaFxPNB7RBZpYkUAnfwA3lyhZaB0soGlO1YvXu-B5JZGKeTG0K8JR3wEljBWB5J2zantLE0-FxzH90b2GuY/s1600/2.jpg"><img alt="" border="0" height="456" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586540177152262834" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg54YMwGSX9wUEKkaqMSoQgWVvTvFXK3EYrKejhshLLI72wM06RkvT-8snZAaFxPNB7RBZpYkUAnfwA3lyhZaB0soGlO1YvXu-B5JZGKeTG0K8JR3wEljBWB5J2zantLE0-FxzH90b2GuY/s640/2.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Laitoksen altaissa oli tulitikkulaatikon kokoisia ja toisaalta noin puolimetrisiä kilpikonnia. Tällä hetkellä vanhin oli 14 – vuotias iso naaras. Kiinnostavaa oli nähdä kilpikonnien kilpien puhdistusta ja pesua. Tarkoitus on saada pidettyä laji hengissä ja elinkelpoisena. Tietyssä vaiheessa eläimet menevät takaisin mereen jatkamaan normaalia elämäänsä. Hienoa toimintaa!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj40As9Y9dqabcGh8-jLlDxoIzvP2MzuScao57LdG0xTnnSRYmvgTJwRnyufTlnOgrN_y_LzJqxryiQAmtqTMEObmi00iI427c99pttjTLj8atjNHf6OYiek4oHrh97OkhIVh1bWCHc6sw/s1600/3.jpg"><img alt="" border="0" height="364" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586540338757247730" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj40As9Y9dqabcGh8-jLlDxoIzvP2MzuScao57LdG0xTnnSRYmvgTJwRnyufTlnOgrN_y_LzJqxryiQAmtqTMEObmi00iI427c99pttjTLj8atjNHf6OYiek4oHrh97OkhIVh1bWCHc6sw/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Taksikuski vei meidät myös valasmuseoon, jossa viehättävä iäkäs rouva selosti meille valaanpyynnin vanhoja aikoja ja samalla kertoi millä alueella nykyisin voi nähdä valaita.<br />
Hyvällä onnella näimmekin seuraavalla legillä yhden ryhävalaan komean selän, kun valas sukelsi veneemme lähettyvillä. Vaikuttava juttu ensi kertaa luonnossa nähtynä.<br />
Canouanin kautta tulimme Tobaco Caysin alueelle ja ankkuroimme laajahkon riutan sisäpuolelle, niin kuin kymmenet muutkin venekunnat. Tämä puolikaaren muotoinen riutta tappaa tehokkaasti aallokon, vain tuuli tulee riutan yli.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGh6GxLXfDGvSvO8fiZOWALDWIZ6esnrlFQjCUIjfiNvxrDfvdwdtWoF8nqmjcbybuL5Rz69Uk6z5152H8jiW9hzTmwhljjNlRln4uf5OUUO5e6f-oU6kHdh0PM6NqLVLM3PQTE_G5PaA/s1600/4.jpg"><img alt="" border="0" height="428" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586540506775988210" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGh6GxLXfDGvSvO8fiZOWALDWIZ6esnrlFQjCUIjfiNvxrDfvdwdtWoF8nqmjcbybuL5Rz69Uk6z5152H8jiW9hzTmwhljjNlRln4uf5OUUO5e6f-oU6kHdh0PM6NqLVLM3PQTE_G5PaA/s640/4.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Kävimme jollalla riutan sisäpuolella olevien saarten hienoilla hiekkarannoilla räpylät ja snorkkelit mukanamme. Sareman miehistö oli jo kaukana snorklaamassa, kun me vieraat vielä sovittelimme maskeja kasvoillemme. Meistä vieraista toinen onnistui snorkkelin kanssa lähes välittömästi. Se toinen ei ollut Jouko. Näillä saariretkillä tulivat iguaanit tutuiksi, niin puissa kuin maassakin. Useat noin metrisiä otuksia.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTUXwr60zMG0uDwSX7tnDHvFjNkOkLC4niZDRm1tANKV2tEsGRzruMVyUFb8l2wgb6lxcp3lQRZkGHkS4-EB9GAKQFr1DceCdUphY3Gox_rI3WwRDfUi1xJjjcikc_gkqrPtj-GoDsQaI/s1600/5.jpg"><img alt="" border="0" height="494" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586540705539184466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTUXwr60zMG0uDwSX7tnDHvFjNkOkLC4niZDRm1tANKV2tEsGRzruMVyUFb8l2wgb6lxcp3lQRZkGHkS4-EB9GAKQFr1DceCdUphY3Gox_rI3WwRDfUi1xJjjcikc_gkqrPtj-GoDsQaI/s640/5.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Veneestä saimme seurata kilpikonnien ruokailupuuhia. Ne nousivat pintaan hengittämään muutaman kerran ja sitten alas pohjaan syömään kilpikonnaruohoa. Kirkasta vettä paikalla on noin kolme metriä, joten hyvin näkyi pohjaan asti.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg79WeI4yC_0zVXOynM8Kv9hgfalIusrEND4oog8iUHbQGM8OKLYmuQLwJ_8mmJXtg2X4stx5kYiwsw7yJZ4_J9S4AkXv9pa8qjsAVhO6_KVSI9jzZlHN06iyV-wUGT04CGarnG4xaS7YE/s1600/6.jpg"><img alt="" border="0" height="476" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586540880476122546" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg79WeI4yC_0zVXOynM8Kv9hgfalIusrEND4oog8iUHbQGM8OKLYmuQLwJ_8mmJXtg2X4stx5kYiwsw7yJZ4_J9S4AkXv9pa8qjsAVhO6_KVSI9jzZlHN06iyV-wUGT04CGarnG4xaS7YE/s640/6.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Toisen yön jälkeen oli aika moottoroida Union Islandin satamalahdella. Kaupungin nimi on Clifton ja sen lentokenttä on aivan sataman vieressä. Joinakin aikoina päivästä koneita meni ja tuli aivan yhtenä jonona. Mukavaa seurattavaa sekin. Tässä kaupungissa kirjaudumme aamulla ulos St. Vincent ja Grenadiineilta.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixSFQEyo1pBPk_gePqZSjHntk0m_CoOAAXDVNSOl33FStzeb7ZsG6oF4L3NUpda0VOubZPt5kD6aXKmXcjFKBx5QT4MunBaftKl8jv0DXl22GyhFjluh9SoHh7OCJDokaVXF4BAGzynw4/s1600/7.jpg"><img alt="" border="0" height="403" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586541065296682338" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixSFQEyo1pBPk_gePqZSjHntk0m_CoOAAXDVNSOl33FStzeb7ZsG6oF4L3NUpda0VOubZPt5kD6aXKmXcjFKBx5QT4MunBaftKl8jv0DXl22GyhFjluh9SoHh7OCJDokaVXF4BAGzynw4/s640/7.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-72818468026153574462011-03-16T12:53:00.000-07:002019-09-14T05:22:51.086-07:0015. maaliskuuta 2011<span style="font-size: 78%;">Teksti ja kuvat Oili ja Jouko Sjöroos</span><br />
<br />
Meitä allekirjoittaneita ja Sareman miehistöä yhdistää rakkaus purjehdukseen, halu nähdä ja kokea uutta ja vieläkin enemmän yhteinen, ihastuttava lapsenlapsemme.<br />
Meidän purjehdusvetemme ovat Turunmaan, Ahvenanmaan ja Ruotsin saaristot, eikä ole tarkoituskaan omalla veneellä poistua Itämeren alueelta. Saremalla taas on aika paljon laajempi merialue.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigYB3ytqO93NKq-gFr94uUuEA6YJC0v9CPXx8Oty5RSIGYtJiNtb31KQfFUV1xvcZvYujS8FTu7bNutLiAUe6b6w3mvZnvQsjV9cjF-Eh0rkl0G7we2iflAYfkqojkGznR1wwqWwaEbtI/s1600/5b.jpg"><img alt="" border="0" height="413" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5586541514956309538" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigYB3ytqO93NKq-gFr94uUuEA6YJC0v9CPXx8Oty5RSIGYtJiNtb31KQfFUV1xvcZvYujS8FTu7bNutLiAUe6b6w3mvZnvQsjV9cjF-Eh0rkl0G7we2iflAYfkqojkGznR1wwqWwaEbtI/s640/5b.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Saimme helmi-maaliskuun vaihteessa Saremalta viestin, jonka mukaan meidän sopisi nousta alukseen maaliskuun aikana. Tämä tapahtuisi joskus kymmenennen päivän tienoilla, tarkemmin määrittelemättömässä paikassa, jollakin Karibian saarella.<br />
Tästä viestistä meillä alkoi kiivas, ajallisesti sopivien ja tietenkin edullisten lentojen etsintä. Kohteesta johtuen sopivien lentojen löytäminen ei ollutkaan niin selvää kuin aiemmin Euroopan alueelle ostamiemme lippujen kohdalla oli ollut. Lopputulema oli kuitenkin se, että saimme hankituksi edestakaiset British Airwaysin lennot Helsingistä Lontoon kautta Grenadaan. Ja kohtuulliseen hintaan, alle 2000 euroa kahdelta hengeltä.<br />
Kun lentoliput oli saatu hoidetuksi, pohdittiin miten pukeutua matkalle ja mitä mukaan Karibialle. Tavoitteena oli niin pieni pakaasi kuin mahdollista.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOnB9dWu0LH3_bKLSNTIQtWRDAW3Z9S9_crlDq5FOCIe-stfQVQL7v324hkcDsRJ9sLG3t9nD_bGjrBJxYgmEaEgfl1g3GDqwwd-Jn48h5MV2NDzyjUifyyxBmdnCyvPYcuJRjVAjDl90/s1600/1.jpg"><img alt="" border="0" height="640" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584768775715555618" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOnB9dWu0LH3_bKLSNTIQtWRDAW3Z9S9_crlDq5FOCIe-stfQVQL7v324hkcDsRJ9sLG3t9nD_bGjrBJxYgmEaEgfl1g3GDqwwd-Jn48h5MV2NDzyjUifyyxBmdnCyvPYcuJRjVAjDl90/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="592" /></a><br />
Tuli lähdön hetki. Maanantaina 7. maaliskuuta Turusta klo11 lähtevällä bussilla Helsinki – Vantaalle ja noin viiden maissa lento Lontooseen. Siellä kentän vaihto Heathrowsta Gatwickiin ja yöksi kentän lähistöltä varaamaamme hotelliin. Hotelli oli valittu ulkonäön ja hinnan perusteella. Hotellin respasta saamamme kirjan mukaan kylän ensimmäiset dokumentoidut tiedot ovat noin vuodelta 800 ja itse hotellirakennuksen vanhimmat osat 1500-luvulta. Mielenkiintoista luettavaa.<br />
Noin yhdeksän tunnin päivälennon jälkeen olimme Grenadassa ja vastassamme oli +30º C lämpö Turun – 10 asteen asemasta. Miellyttävä, jopa hieman häkellyttäväkin muutos, kun ilmakin tuntui aika kostealta.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfG6cud_XNOmZ04AMTetgfGnAbPtO7Bt7vyAqcWZED7zg-LKdX7YrCJMt4zEdQjE6Z2JJvP6a17rwourbiet7HzQwMXOXhj5n5K1dIfWwLHZ8gS1p9r85JPS3z8cXRuH9cPsQXN3dJsnw/s1600/2.jpg"><img alt="" border="0" height="480" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584768924926646322" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgfG6cud_XNOmZ04AMTetgfGnAbPtO7Bt7vyAqcWZED7zg-LKdX7YrCJMt4zEdQjE6Z2JJvP6a17rwourbiet7HzQwMXOXhj5n5K1dIfWwLHZ8gS1p9r85JPS3z8cXRuH9cPsQXN3dJsnw/s640/2.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Taksilla Grand Ansen alueella olevaan hotelliin, jonne olimme tehneet kahden yön varauksen. Suomalaisella kännykällä saimme sujuvasti yhteyden Sareman väkeen ja sovittiin tapaamispaikka. Hotellin henkilökunnan avustuksella onnistuimme ostamaan jatkolennon St. Luciaan perjantaiaamuksi. Tämä tarkoitti yhtä lisäyötä hotellissa.<br />
St. Luciassa Riitta ja Pekka olivat meitä kentällä vastassa, ja lyhyehkön taksimatkan jälkeen tulimme Rodney Bayn marinaan, joka on ARC - määräsatama.<br />
Rantaravintolassa nautittujen tervetuloa - ”gin and tonic” - drinkkien jälkeen jollalla ankkurissa odottavaan veneeseen. Saremaan olimme aiemmin tutustuneet vain valokuvista ja lukeneet sen tekniikasta. Vene vastasi hyvin ennakkokäsitystämme, on siis turvallinen ja vankka kaikille heidän purjehtimilleen vesille.<br />
Rodney Bayn ankkurilahdelle kääntyi jostakin maininki, joka keinutti venettä. Se tuntui aluksi häiritsevältä. Kotisaaristossa ei sellaista maininkia ole. Joskus toki satamapaikkaan tuuli tuo aallokkoa, joka vähän liplattaa veneen kyljissä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpYLsFBJWdktDwPOAd_-sNGt4sqD8k4ntTBQwly-SQ0zDYtguj_XdQEDCTMnXZ-ltuSjSKTUuleNX3xtMOIoaulNcFWWsTkEplcut5XWByHUPD7QMMdmZlO1YoHVQLGePSU1XqmmgH258/s1600/3.jpg"><img alt="" border="0" height="467" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584769092598552738" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpYLsFBJWdktDwPOAd_-sNGt4sqD8k4ntTBQwly-SQ0zDYtguj_XdQEDCTMnXZ-ltuSjSKTUuleNX3xtMOIoaulNcFWWsTkEplcut5XWByHUPD7QMMdmZlO1YoHVQLGePSU1XqmmgH258/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Seuraavana päivänä moottoroitiin (korkea saari peitti tuulen) St. Lucian länsipuolta etelään Marigot Bayn laguuniin. Veneen keula kiinnitettiin poijuun, jonka paikallinen ”poijupoika” meille maksua vastaan osoitti. Tämäkin satamalahti on Rodney Bayn tapaan selkeä turistilahti. Täällä ei ollut haittaa mainingista eikä tuulesta, vain hyttysistä. Niin, ja oli liian kuuma.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrzA61pMrzWI7f2aQUl4nubNS0OrQKM59LtcUnOikwBV9pMb0DNdoWEX9x0bKzticrirmrmWpF-3GzHSzQj4kSVdqKPP3RLfTJVaKqfVIOE17hSR5vqvclEpyfT69NEoU3t7w9I51IVV8/s1600/4.jpg"><img alt="" border="0" height="419" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584769266478202290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrzA61pMrzWI7f2aQUl4nubNS0OrQKM59LtcUnOikwBV9pMb0DNdoWEX9x0bKzticrirmrmWpF-3GzHSzQj4kSVdqKPP3RLfTJVaKqfVIOE17hSR5vqvclEpyfT69NEoU3t7w9I51IVV8/s640/4.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Satamarakennuksessa on tulli, Mooringsin tukikohta ja rannassa ravintoloita. Täällä teimme St. Luciasta uloskirjautumisen, vaikka emme vielä maasta lähteneetkään. Sarema on käynyt täälläkin jo aiemmin. Riitta ja Pekka ihmettelivät ympäristön nopeaa muutosta, uusia taloja, hotelleja ja entistä enemmän vuokra – ym. veneitä.<br />
Seuraavaan ankkurointipaikkaan meillä ei ollut kunnon karttaa. Apu saatiin olutpullosta, niin janoon kuin navigointiinkin. Etiketistä on kuvattuna the Pitons – vuoret, joiden väliseen hienoon lahteen menimme. Piton-vuori on kuvattu myös St. Lucian lipussa.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg75zoZW_uRO5uguzZgph0qBHgMvyqeITam6VRxOedDYRu03vtZMJzp1Z1OmT2BsubA2Aeto12UEFEbTZY6iw45R91Win6lReW5qYCgKsr9YXGzi1uqVH39QUeErCiEnbNLMCSBClX_VW0/s1600/5.jpg"><img alt="" border="0" height="640" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584769406595212866" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg75zoZW_uRO5uguzZgph0qBHgMvyqeITam6VRxOedDYRu03vtZMJzp1Z1OmT2BsubA2Aeto12UEFEbTZY6iw45R91Win6lReW5qYCgKsr9YXGzi1uqVH39QUeErCiEnbNLMCSBClX_VW0/s640/5.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="480" /></a><br />
Näillä saarilla on sademetsiä, joten ne ovat varsin vihreitä ja myös vuoristoisia. Leveysaste on luokkaa N 13º, joten päiväntasaajallekaan ei ole kovin pitkä matka. Ympäri vuoden tuulee koillisen ja idän väliltä. Meille outoja virtauksia on siellä täällä ja milloin minnekin suuntaan. Tuuli ja virtaukset tekevät aalloista välillä hienoja ja loivia. Välillä taas nousee melkoinen ristiaallokko.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAIHnxbd99VTMSc4TfxKFpq1LxePHQ-Rr8mGD0TM2iEblGDzIs7B78zf2_NhdBaLp1yUaZI-_DUSc0-DSYKMVL8puOYvOnm_b2RbccwioNlO6QvYDI34iU478gh250uK4UlSSv_QY8ZAA/s1600/6.jpg"><img alt="" border="0" height="322" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584769589648111602" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAIHnxbd99VTMSc4TfxKFpq1LxePHQ-Rr8mGD0TM2iEblGDzIs7B78zf2_NhdBaLp1yUaZI-_DUSc0-DSYKMVL8puOYvOnm_b2RbccwioNlO6QvYDI34iU478gh250uK4UlSSv_QY8ZAA/s640/6.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Tiistain etappi johti meidät uuteen valtioon, St. Vincentille. Satamalahden nimi on Cumberland Bay, jonka Riitta ja Pekka tunsivat hyvin aiempien käyntiensä johdosta. Tässä lahdessa näimme ja koimme sitä alkuperäistä Karibiaa, ainakin jossain määrin.<br />
Söimme illallisen vanhan (67 v) Josephin ravintolassa. Hänen kanssaan sovittiin ennakkoon, että tulemme syömään ilta seitsemältä. Emme tienneet mitä saamme syödäksemme. Olimme ravintolan ainoat asiakkaat ja autoimme Josephia ruoan pöytään kantamisessa, koska hänelle käveleminen tuotti suuria vaikeuksia. Saimme lautasillemme tonnikalaa, perunasalaattia ja riisiä. Vaikka ruoka oli yksinkertaista, niin se oli tosi maukasta. Ateriamme maksoi 200 East Caribbean Dollars, sisältäen myös pari olutta ja pullon hyvää, vuoden 2008 valkoviiniä. (1 euro = noin 3,4 ECD).<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifDyKmQk1cnYPpqnut9bTqvM7NRjgIPOYbnvXJyP4KtWVbGgglDGftde1LEBf_6U2xo1ZvxEyMPwktXfmig9x0OimC4A8mKwOFOJK4Odses90oBId0kV280VYZLTO5UzLw_fMTT0C52Gk/s1600/7.jpg"><img alt="" border="0" height="421" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5584769759465269970" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifDyKmQk1cnYPpqnut9bTqvM7NRjgIPOYbnvXJyP4KtWVbGgglDGftde1LEBf_6U2xo1ZvxEyMPwktXfmig9x0OimC4A8mKwOFOJK4Odses90oBId0kV280VYZLTO5UzLw_fMTT0C52Gk/s640/7.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Illallisen jälkeen juutuimme parin rommipunssin ajaksi viereiseen baariin. Muina vieraina oli joitakin tanskalaisen charter – kuunarin asiakkaita. Ja tietenkin paikallisia miehiä, jotka joivat kaljaa ja polttelivat iloisesti marijuanasätkiä. Meille meno oli varsin eksoottista.<br />
Hyvästelimme aamulla Josephin ja lähdimme kohti Bequia – saarta, jonne oli noin neljän tunnin matka. Kun olimme päässeet pois St. Vincentin ”varjosta” saimme hyvän tuulen ja Sarema (paino noin 21 tonnia) kulki pitkiä aikoja seitsemän, ajoittain jopa kahdeksan solmun vauhdilla.<br />
<br />
Iltapäivällä laskimme ankkurin Admiralty Bayhin.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-48475128229016986802011-03-07T12:17:00.000-08:002019-09-14T05:21:09.583-07:007. maaliskuuta 2011<br />
Martinique, 14º 27.696’ N 60º 52.297’ W<br />
<span style="font-size: 78%;">kuvat Marion Owen (paitsi kaksi ensimmäistä)</span><br />
<br />
<br />
Saavuimme Le Marinin marinaan iltahämärissä ja päästyämme laiturin päähän totesimme välittömästi, että pahimmat pelkomme olivat toteutuneet: Sarema oli siirretty laiturin toiselle puolelle, ja kaapelimme oli irrotettu sähköverkosta. Kun ei ollut sähköä, ei ollut valoja, akut olivat tyhjät, pakastin sulanut ja sisällä veneessä kuvottava haju. Sen sijaan, että olisimme voineet rentoutua pitkän lennon jälkeen, pistimme generaattorin päälle ja aloimme tyhjentää pakastinta, jonka sisältö (tonnikalaa, rapuja, hirvenlihaa jne) oli tässä vaiheessa lähes käymistilassa. Seuraavaksi saimme silmillemme ranskalaisen naapurimme, jonka oli herättävä aikaisin aamulla töihin ja joka tämän takia tuli kovaäänisesti valittamaan generaattorimme aiheuttamasta häiriöstä. Onneksi hän jaksoi kuunnella selityksemme ja oli niin ystävällinen, että antoi käyttöömme oman sähköliittymämme yön ajaksi.Seuraavana päivänä veimme marinan toimistoon luettelon pakastimessa sulaneista elintarvikkeista, ja suureksi yllätykseksemme marina maksoi meille korvauksena 300 euroa, eikä laskuttanut tankkaamastamme vedestäkään mitään. Epäilyistämme huolimatta maailmassa näyttää edelleen olevan oikeudenmukaisuutta!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjbRUnjXC7Zx2_akM7T3sTMhJfeaWF9QIxHdLwy_CMQ-4I_CmqnVZJF9bh-uBYeFp7iYKJOlRZn2e3Bvq1my7YQrqELCuDXae4Fk4sbJprxhaY_l3c1KTRsPtCRaWagxUva67gSqi9rJw/s1600/1.jpg"><img alt="" border="0" height="640" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581435577882050738" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjbRUnjXC7Zx2_akM7T3sTMhJfeaWF9QIxHdLwy_CMQ-4I_CmqnVZJF9bh-uBYeFp7iYKJOlRZn2e3Bvq1my7YQrqELCuDXae4Fk4sbJprxhaY_l3c1KTRsPtCRaWagxUva67gSqi9rJw/s640/1.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="480" /></a><br />
Siirryimme parin päivän kuluttua St. Annen edustalle, missä Euroopassa ollessamme korjattu SSB-puhelin asennettiin paikalleen ja todettiin edelleen toimimattomaksi. Pitänee myöhemmin tulla takuukorjaukseen. Viivyimme St. Annessa vain yhden yön ja lähdimme seuraavana aamuna St Lucialle, Rodney Bayhin lahdelle ankkuriin. Alaskalaiset Marion ja Marty saapuivat sovitusti 21.2. Miamista, mutta me olimme lähes kaksi tuntia myöhässä lentokentältä. Oletimme koneen tulevan läheiselle Castriesin kentälle, mutta se saapuikin aivan saaren toiseen päähän. En sano kuka töppäsi, mutta Riitta se ei ollut, eikä Latte. Saimme kuitenkin vieraamme veneeseen vielä samana iltana ja toivottavasti töppäyksemme anteeksi.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOcJWUFGAU0EjrPyxaB-VoMrQWF3FpIwCTBKTSZwCuKFzAG1PV7CmfWIib52VY2fNkVdSeAII0z9DpCsug7Jv06R_42MgNt86DgDhHq7Zl559S88Jp29edlqLNDRHYtW084YMP-0W16p8/s1600/2.jpg"><img alt="" border="0" height="428" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581435816957843826" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjOcJWUFGAU0EjrPyxaB-VoMrQWF3FpIwCTBKTSZwCuKFzAG1PV7CmfWIib52VY2fNkVdSeAII0z9DpCsug7Jv06R_42MgNt86DgDhHq7Zl559S88Jp29edlqLNDRHYtW084YMP-0W16p8/s640/2.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Nostimme ankkurin 22.2. ja lähdimme etelään. Koukkasimme matkalla Marigot Bayn suulla, mutta jätimme ruuhkaisen lahden väliin ja jatkoimme Sufrieren edustalle poijuun. Chili, paikallinen ”boat boy”, otti köytemme vastaan ja tarjoutui järjestämään miehistölle retken kuumille putouksille kylpyyn ja muutenkin saarta katsomaan. Tarjoukseen tietysti tartuttiin ja samalla sovittiin lentokenttäkuljetuksesta Marionin ja Martyn lähdön hetkelle, olihan Sufrierestä huomattavasti lyhempi matka kuin Rodney Baystä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0A_yk1psG38LHXASuz0d5NZd_l4E8nlrNE8Q8PPJnSRb8Groz3Wg4y6NOq3p5qX2jOmbjOEs5BjUrec-GvLfxnmFGgRBufAMKycWP2S6d7qOvDi54V6vOcJi-pLqnI22ULdveSmnO2pY/s1600/3.jpg"><img alt="" border="0" height="480" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581436203313734354" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0A_yk1psG38LHXASuz0d5NZd_l4E8nlrNE8Q8PPJnSRb8Groz3Wg4y6NOq3p5qX2jOmbjOEs5BjUrec-GvLfxnmFGgRBufAMKycWP2S6d7qOvDi54V6vOcJi-pLqnI22ULdveSmnO2pY/s640/3.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Muiden ollessa retkellä, Pekka seurasi, kun edessämme olevassa poijussa ollut Kanadalainen ”Steel Away” irrotti köytensä poijusta, mutta unohti käynnistää koneen. Niinpä he olivat hetken kuluttua poikittain keulassamme, mutta pääsivät irti, kun saivat lopulta koneen käyntiin. Valitettavasti kanadalaisille tuli kansirakenteisiin vaurioita ja tolppakin vääntyi. Meidän keulamme kesti onneksi lähentelyn vaurioitta.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNVwJDkv6HVjGbDKHCsxi5N2ad6_jWbjpdbSoHRIoe5VqzFDmJhKAkLd6HFrmLDPQRylNJ3yJvw8nDepysuWUdbNjOEvmcn72mNguD11O51XXFV4wDxah_D0DE-pMAkR0mMHRnvDcV5cI/s1600/4.jpg"><img alt="" border="0" height="364" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581436393667550770" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNVwJDkv6HVjGbDKHCsxi5N2ad6_jWbjpdbSoHRIoe5VqzFDmJhKAkLd6HFrmLDPQRylNJ3yJvw8nDepysuWUdbNjOEvmcn72mNguD11O51XXFV4wDxah_D0DE-pMAkR0mMHRnvDcV5cI/s640/4.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Olimme tehneet lähtöselvityksen jo Rodney Bayssä, joten lähdimme 23.2. St Vincentille, Cumberland Bayhin. Ajoitus ei oikein toiminut, joten saavuimme lahteen pilkkopimeässä.<br />
Saimme Kennyn avustuksella keulan ankkuriin ja perän rantaan, mutta jouduimme myöhäisen saapumisemme takia aivan venerivistön reunaan turhan lähelle rantakivikkoa. Seuraavana aamuna ostimme tonnikalan, mutta emme Josephin pettymykseksi jääneet illalliselle. Lupasimme tulla etelään palatessamme syömään hänen ravintolaansa ja verestämään kuusi vuotta vanhoja muistoja.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxiyq9hGL3N-Q8TgKh5wgVlQmqcpaYPOIWXjMBj0W144TVkXXz0s0BDuJ5Ve4Q4Km0ZzMsAdJnP7G7M9FIaXErRmN-paW6q9UIovfELGjAAD8NsAiOnX42ALPQ-NSgJKPEGwLP6woUpYs/s1600/5.jpg"><img alt="" border="0" height="484" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581436587413193602" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxiyq9hGL3N-Q8TgKh5wgVlQmqcpaYPOIWXjMBj0W144TVkXXz0s0BDuJ5Ve4Q4Km0ZzMsAdJnP7G7M9FIaXErRmN-paW6q9UIovfELGjAAD8NsAiOnX42ALPQ-NSgJKPEGwLP6woUpYs/s640/5.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Saavuimme Bequialle, Admiralty Bayhin 24.2. vain runsaan 4 tunnin purjehduksen jälkeen ja ankkuroimme 13º 00. 253’ N, 61º 14. 622’ W. Ostimme heti hummerit illalliseksi. Kävimme tekemässä tuloselvityksen ja ostoksilla vihannestorilla. Läheisestä kahvilasta löytyi myös hyvä nettiyhteys.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkuo6ghCXZQEAlNrrCdcMwjKzOy3YRtLhewpLypfA4D17wW_fE8pw4-Vb832kLM5LutC1tTeTdqkeAOFpR8kGpx0ln-zn3tPtS3unQFLNRg30gnCBEqPHTBNFJS3W9iVIny-cD1W-5U-c/s1600/6.jpg"><img alt="" border="0" height="493" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581436988746911250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkuo6ghCXZQEAlNrrCdcMwjKzOy3YRtLhewpLypfA4D17wW_fE8pw4-Vb832kLM5LutC1tTeTdqkeAOFpR8kGpx0ln-zn3tPtS3unQFLNRg30gnCBEqPHTBNFJS3W9iVIny-cD1W-5U-c/s640/6.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Seuraavana aamuna nostimme ankkurin aikaisin ja lähdimme etelään kohti Tobaco Caysia. Tuuli oli reipas sivumyötäinen, ja neljän tunnin jälkeen ankkuroimme 12º 37. 776’ N, 61º 21. 428’ W. Ihmettelimme veneiden vähyyttä, mutta selvisihän se. Tuuli nousi 30-35 solmuun ja sen mukana tuli reipas sade. Marion ja Marty pääsivät sentään snorklaamaan ja katsomaan kilpikonnia ja muuta meren elämää.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha3PQhV5wUg46Tt3QLB0jI0_O_d554BNIV9t7wRTLFzK5erHPP883z2OOqyCfq68SM_6helRPnuT15VtMmbEuoMkW3Sat25D9aQgKJV9FUvz5gLd1RPGQ2bnfQNGk7FnFewnREZh8v4CE/s1600/7.jpg"><img alt="" border="0" height="505" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581437305100630274" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEha3PQhV5wUg46Tt3QLB0jI0_O_d554BNIV9t7wRTLFzK5erHPP883z2OOqyCfq68SM_6helRPnuT15VtMmbEuoMkW3Sat25D9aQgKJV9FUvz5gLd1RPGQ2bnfQNGk7FnFewnREZh8v4CE/s640/7.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Kova tuuli ja sade jatkuivat, eikä riutoille ollut mitään asiaa snorklaamaan. Vieraidemme lähtöaika läheni, ja niin jouduimme lähtemään 27.2. aamulla kohti Bequiaa 35 solmun vastatuulessa. Moottoripurjehtien matka eteni kuitenkin siedettävästi, eikä polttoainesuodattimen vaihtokaan viivästyttänyt puolta tuntia enempää. Aikanaan Havaijilta saamamme likainen polttoaine vaivaa edelleen, vaikka käytämme aina tankatessamme levämyrkkyä. Alaskasta ostetut suodattimet alkavat olla loppu. Lisäksi amerikkalainen Napa on siirtynyt halvimpaan laatuun ja se näkyy siinä, että suodattimet tukkeutuvat todella helposti.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoSE5WW05CivdW2MKZuU1uJB043n8rFm0zfhr-cIVLx-9FuVkcaEcqbKEKpgLfIdPHqBghcBIcpWi9Bf4q4oe-7JTN9wF3oohRzswVRvOO9on8fXgB0OTFpBmdd_-BqR3PV09gmy14XcI/s1600/8.jpg"><img alt="" border="0" height="448" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581437533959838466" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoSE5WW05CivdW2MKZuU1uJB043n8rFm0zfhr-cIVLx-9FuVkcaEcqbKEKpgLfIdPHqBghcBIcpWi9Bf4q4oe-7JTN9wF3oohRzswVRvOO9on8fXgB0OTFpBmdd_-BqR3PV09gmy14XcI/s640/8.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Ankkuroimme juuri ennen pimeän tuloa Admiralty Bayhin lähes aikaisempaan paikkaamme. Lahden palvelut ovat erinomaisia. Veneeseen voi tilata vettä, polttoainetta, jäitä ja lähes mitä hyvänsä, jopa pyykkipoikia. Jätehuolto toimii samalla periaatteella. Tuloselvityksessä oli melkoinen jono, mutta aika taittui mukavasti jutellessa pitkästä aikaa omalla kielellämme, sillä Purjelaivasäätiön Vahinen kippari oli samalla asialla.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrY9IGFTnJJXVYUoNhYaXM4QQAfrIVN2oFOZDinqjZy6yA0bBynE_8g4_5lO2qrfXukiqtylRWk97bsvy3hFCg0qAUsu0vHpbwVr8JL_8SuPP1IHXAkc9_cG8MbxngKJKaUxN4fOadCkQ/s1600/9.jpg"><img alt="" border="0" height="527" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581437723798982594" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgrY9IGFTnJJXVYUoNhYaXM4QQAfrIVN2oFOZDinqjZy6yA0bBynE_8g4_5lO2qrfXukiqtylRWk97bsvy3hFCg0qAUsu0vHpbwVr8JL_8SuPP1IHXAkc9_cG8MbxngKJKaUxN4fOadCkQ/s640/9.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Seuraavana päivänä Riitta ja vieraat kävivät saarikierroksella ja katsomassa kilpikonnakasvattamoa. Pekka vaihtoi suodattimia ja uusi jollan nostoköydet taavetteihin. Keväällä West Marinesta Alaskasta ostettu köysi katkesi. Päivän sana on halpa, laadulla ei näytä olevan väliä. Katkennut kohta toi mieleen pula-ajan paperiköydet. Nyt ostimme, ironista kyllä, USA:ssa valmistettua laatuköyttä, jota USA:ssa ei ollut myynnissä.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7OCW5_nhMKIZ4Mkf27ZOi0KL3SLjQegu8aRaNgZn2wUHI9lmTFv-cAukAuXpp1YCgJqjPpQzHBmxwwoReH9xSfsVivnUkA4XeknidfkmmlggGRRRXrWeqBNVLL0qLkPokhwWiW-zJYeA/s1600/10.jpg"><img alt="" border="0" height="444" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581437953703665250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7OCW5_nhMKIZ4Mkf27ZOi0KL3SLjQegu8aRaNgZn2wUHI9lmTFv-cAukAuXpp1YCgJqjPpQzHBmxwwoReH9xSfsVivnUkA4XeknidfkmmlggGRRRXrWeqBNVLL0qLkPokhwWiW-zJYeA/s640/10.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Nostimme ankkurin 28.2. illalla pimeässä ja lähdimme 30-35 solmun vastatuuleen kohti St Luciaa. Lokikirjassa lukee ”moottoripurjehdusta väkisin vastatuuleen”. Saavuimme 1.3. aamupäivällä Piton Bayn poijuun. Muistin mukaan virtaukset pitävät huolen siitä, ettei veneessä nukuta, koska poiju hankaa ja kolkuttaa keulaan. Muistikuva piti paikkansa, mutta maisemat ovat niin hienot ja snorklausvedet myös, että ne korvaavat hyvinkin huonosti nukutun yön. Nyt sää suosi, kuten ennusteen mukaan pitikin. Kävimme jollalla Sufrieressä, jossa oli nyt mahdollista tehdä sisään selvitys. Sinne oli ilmestynyt tullin toimisto viime käynnin jälkeen, ja passit leimattiin poliisilaitoksen takahuoneessa. Ja Marty sai kauan kaipaamaansa jäätelöä!<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpKTU5WM5YIuVFW1rgY1HJA76ybYF2Kl6_G3rtxnU_VUpxLtmQPz2V1Jv9a01T_kFom02zMWM5G3ZzqR4MJ7OypyIJT3ET228fY12odcNoB0VPtHTbp2AZfKJgeZHEaq6-bau8H5F1NOQ/s1600/11.jpg"><img alt="" border="0" height="388" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581438174997791026" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpKTU5WM5YIuVFW1rgY1HJA76ybYF2Kl6_G3rtxnU_VUpxLtmQPz2V1Jv9a01T_kFom02zMWM5G3ZzqR4MJ7OypyIJT3ET228fY12odcNoB0VPtHTbp2AZfKJgeZHEaq6-bau8H5F1NOQ/s640/11.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Löysimme Chilin kyselemällä ja saimme sovituksi Marionin ja Martyn noudon veneeltä seuraavaksi päiväksi eli 3. maaliskuuta. Mahdollisesti vielä huonommin nukutun viimeisen yön ja tietokoneeseen hukatun matkaraportin etsimisen jälkeen olimme taas kahden ja jatkoimme matkaa Rodney Bayn ankkuripaikalle.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh3yr2lkw5bsVfaZxqZGPu7p0_tOCFXV1EswWk8qTtdtu4PslbsblgkKuA_PF8MPRD3rX_VsEuYTsDlhSuxn5aHEpd95aE0rEdi0iQFX_S0_kC2yJCzrxQufmUVj4LdlLHukPGlEQoqZg/s1600/12.jpg"><img alt="" border="0" height="480" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581438391552500354" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh3yr2lkw5bsVfaZxqZGPu7p0_tOCFXV1EswWk8qTtdtu4PslbsblgkKuA_PF8MPRD3rX_VsEuYTsDlhSuxn5aHEpd95aE0rEdi0iQFX_S0_kC2yJCzrxQufmUVj4LdlLHukPGlEQoqZg/s640/12.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
4.3. lähdimme ulosselvityksen jälkeen Martiniquelle korjauttamaan jo kerran korjattua SSB-radiota. Se kun ei toiminut ensimmäisen korjauksen jälkeen senkään vertaa kuin sinne viedessä. Ankkuroimme Le Marinin mutalahteen 14º 27.696 N, 60º 52.297 W. Sunnuntaina tullin vene tuli kylkeemme ja halusi nähdä paperimme sekä tarkastaa veneen. Aikaisemmin vastaava on tehty Kanadassa Nova Scotialla ja Kuubassa. Neljä mukavaa miestä teki pintapuolisen tarkastuksen. Tällä kertaa tarkastuksessa ei löytynyt edes yhtään hukkaamaamme tavaraa kuten Kuubassa.<br />
SSB-radion pitäisi olla korjattuna tänä iltana, maanantaina. Tällöin alkaa myös kolmipäiväinen karnevaali, ja seuraava mahdollisuus saada jotakin tehdyksi tai ostetuksi on vasta torstaina.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiafOly2jVr9yIND_sKA89VbjsPAo1DeciSajzSC0MQ_8MpSNxO08GyUg0hcvNH4wHzYzRJkOB8-DXo_SeFrDPKybw6OtLrCzp0JUdKIXznBHeMBtx0aOvAYhduPKCetx_w8r7fdM3C_4/s1600/x.jpg"><img alt="" border="0" height="445" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5581438597036981538" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiafOly2jVr9yIND_sKA89VbjsPAo1DeciSajzSC0MQ_8MpSNxO08GyUg0hcvNH4wHzYzRJkOB8-DXo_SeFrDPKybw6OtLrCzp0JUdKIXznBHeMBtx0aOvAYhduPKCetx_w8r7fdM3C_4/s640/x.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a>Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-59948493244157068062011-01-19T04:12:00.000-08:002019-09-14T05:18:20.262-07:0018. tammikuuta 2011<br />
Euroopassa <br />
<br />
<br />
Siirryimme Petite Anse d'Arletista ensin muutamaksi päiväksi St. Anneen ankkuriin ja sieltä sunnuntaina 8. päivä Le Marinin marinaan. Varauduimme, kuten vuosia sitten, peruuttamaan Sareman laituriin ja kiinnittämään keulaköyden poijuun, mutta saimmekin tällä kertaa laiturin päästä kylkipaikan. Otimme maasähkön varmistaaksemme, että akkujen varaus säilyy ja myös, koska jouduimme jättämään pakastimen päälle. Yritimme syödä pakastinta tyhjäksi, mutta valitettavan huonolla menestyksellä. Annoimme mm. s/y Eclipsen miehistölle tonnikalaa niin paljon kuin he kohtuudella voivat syödä, mutta vielä on pakastin puolillaan kalaa. Toivottavasti maasähkö on edelleen päällä, kun palaamme.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJyojuxFOgtdtiyrnwVN6cSt6IR-qN-KI9br_ppBDgn7uQUmgP3ZdQKLIFqC6Ieh3t8C1OGzB1ATzsYLRCdLHjRzeiRfuTBVP-cE1pvUWDtKnZUqtPeAQLbSA_Pb8M0WcTcLkIoaVtTJ8/s1600/koristeb.jpg"><img alt="" border="0" height="395" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5563909247676630530" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJyojuxFOgtdtiyrnwVN6cSt6IR-qN-KI9br_ppBDgn7uQUmgP3ZdQKLIFqC6Ieh3t8C1OGzB1ATzsYLRCdLHjRzeiRfuTBVP-cE1pvUWDtKnZUqtPeAQLbSA_Pb8M0WcTcLkIoaVtTJ8/s640/koristeb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Viimeiset pari päivää kului veneen kuntoon laittamiseen ja tavaroiden pakkaamiseen yli kuukauden Euroopassa oleskelua varten. Luulimme ottaneemme kaiken tarpeellisen mukaan, kunnes Pariisissa havaitsimme, etta Pekka oli pakannut vain omat talvikenkänsä, ja näin Riitta joutui hipsimään kotiin saakka varvassandaaleissa.<br />
Latte osoittautui taas kelpo matkaajaksi, vaikka olikin antibioottikuurilla. Ainoa seikka, mikä ei Lattea miellyttänyt oli uusi sääntö, jonka mukaan lentokentillä ei saa enää kuljettaa koiraa taluttamalla, vaan se on pidettävä koko ajan boksissa. Tällä pyritään antamaan huumekoirille parempi työrauha. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhge27EVsxp7o9b-V5gkvninIgLUEtYEj_M-sAybNSWmq5Z0FihgQf19Gox6v4a7u4-_JR8FdhXcCjU2cN3YoF_-DPsZxym7IRuV38wbLFGcXDn-7a6TLTYkLAP7ahYNSy4HOu4VDNgNlI/s1600/henrikb.jpg"><img alt="" border="0" height="425" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5563869643141310978" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhge27EVsxp7o9b-V5gkvninIgLUEtYEj_M-sAybNSWmq5Z0FihgQf19Gox6v4a7u4-_JR8FdhXcCjU2cN3YoF_-DPsZxym7IRuV38wbLFGcXDn-7a6TLTYkLAP7ahYNSy4HOu4VDNgNlI/s640/henrikb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Sareman miehistö käy Euroopan visiittinsä aikana Helsingin venenäyttelyssä tutustumassa alan kehitykseen ja tekee mahdollisesti hankintoja Carriacoulla tehtävää isohkoa remonttia varten. Suurin osa tarvikkeista kannattanee kuitenkin hankkia suoraan Grenadasta, jossa molemmat Karibian johtavat venetarvikeliikkeet ovat edustettuina, ja “vessel in transit” voi tehdä ostokset verovapaasti.<br />
<br />
Seuraava päivitys tulee vasta noin kuukauden kuluttua Martiniquelta. Siihen saakka toivotamme teille kaikille Hyvää talvea ja purjehduskauden odotusta!Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-34008395622372002162011-01-07T12:49:00.000-08:002019-09-14T05:17:20.493-07:001. tammikuuta 2011Martinique, Petite Anse d´Arlet<br />
<br />
14º 29.264’ N, 61º04.923’ W<br />
<br />
<br />
St. Lucialla satoi kaatamalla päivästä toiseen. Saarella oli kuuleman mukaan trooppinen syklooni, joka aiheuttaisi tuulia ja sateita vielä jonkin aikaa. Säätilaan kyllästyttyämme päätimmekin purjehtia naapurisaarelle Martiniquen St. Anneen, jossa on suuri ja suojaisa ankkuripaikka ja siellä muutamia kohtalaisen mukavia snorklauskohteitakin. Lisäksi ranskalaiset patongit ja juustot houkuttelivat englantilaistyyppisen pullaleivän ja ainaisen cheddarin jälkeen. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXPW1hrqFB4EKOStvV8NULgvTOn9yGyGb8SDynm3Rsw8QWJOfey4oAQ6ZbemNPwi19DXQItJxsv8kX1q0uMfYw8on9MEcTi1Q14h9407TEwAbkmdQInJxRbqs9dfWBW78_WoezFmfX_Zk/s1600/lisko2bv.jpg"><img alt="" border="0" height="379" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5559549682892812098" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhXPW1hrqFB4EKOStvV8NULgvTOn9yGyGb8SDynm3Rsw8QWJOfey4oAQ6ZbemNPwi19DXQItJxsv8kX1q0uMfYw8on9MEcTi1Q14h9407TEwAbkmdQInJxRbqs9dfWBW78_WoezFmfX_Zk/s640/lisko2bv.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Lähdimme matkaan 23. joulukuuta ja vain muutaman tunnin purjehduksen jälkeen laskimme ankkurin St. Annen edustalle, 14º 26.372’ N, 60º 53.112’ W. Sadetta emme kuitenkaan päässeet pakoon, vaan se seurasi mukanamme, tosin pienellä viiveellä. Tullessamme paistoi aurinko, mutta seuraavana yönä alkanut kova sade ja tuuli jatkuivat niin, ettemme poistuneet veneeltä lainkaan pariin päivään. Lähdimme vasta 25. päivä tekemään tuloselvitystä, joka näppäillään nykyään suoraan tietokoneelle, ranskaksi tietysti ja ranskalaisella näppäimistöllä. Riitta toimi onneksi sihteerinä, ja homma oli hoidettu muutamassa minuutissa. Koira ei kiinnostanut viranomaisia, eikä mistään tarvinnut maksaa mitään!<br />
Jätimme lopulta joulun kokonaan väliin, ei edes jouluruokia ollut pöydässä. Lapsia ja lapsenlapsia oli ikävä, mutta joulutervehdysten vaihtaminen puhelimitse helpotti hiukan haikeaa oloa. <br />
Kävimme snorklaamassa läheisellä riutalla, mutta vesi oli valitettavan sameaa, ehkä runsaiden sateiden takia, mutta mahdollisesti myös jatkuvasti kasvavasta venekannasta johtuen. Korallit eivät voineet ainakaan paremmin kuin viisi vuotta aikaisemmin. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj92kj9-rNRRoNTomVYbjDsneR6wzuoTckn3n7AV0k3TXghng0MB4QiFUDOurThhcgV2Vliql1ARoKDsk9HPMWqL63jnddYbogG9Q2H31hHRolbP3vQf_4ZBfHhbKnk9CSs_JNHx4At6qI/s1600/darletb.jpg"><img alt="" border="0" height="496" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5559549496827817634" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj92kj9-rNRRoNTomVYbjDsneR6wzuoTckn3n7AV0k3TXghng0MB4QiFUDOurThhcgV2Vliql1ARoKDsk9HPMWqL63jnddYbogG9Q2H31hHRolbP3vQf_4ZBfHhbKnk9CSs_JNHx4At6qI/s640/darletb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Nostimme 29. päivä ankkurin, menimme ensin Le Mariniin tankkaamaan ja lähdimme sitten pakoon tulevia uuden vuoden ryminöitä noin 14 mailia pohjoisempana sijaitsevaan, huomattavasti rauhallisempaan Petit Anse d’Arletin lahteen. Laskettuamme ankkurin lähdimme heti snorklaamaan tuttuun paikkaan lahden rantavesiin. Vesi oli täällä ilahduttavan kirkasta, kaloja oli runsaasti ja koralli elävää. Tällaista sen pitikin olla! <br />
Lahdella on mukavan vähän aluksia, niiden joukossa suomalainen Suvi, pitkään Karibialla viipynyt vene Oulusta. Kävimme heillä uuden vuoden aatto -kahvilla, suomalaista Presidenttiä, hyvää pikakahvien jälkeen. Koska olimme päättäneet jättää tänä vuonna myös varsinaisen uuden vuoden juhlinnan väliin, meille sopi mainiosti sateinen ja tuulinen sää, joka osui juuri aatoksi. Menimme aikaisin nukkumaan, emmekä heränneet ensimmäisenkään ilotulitteen paukahdukseen. Vihmova sade ja kova tuuli estivät todennäköisesti rakettien ampumisen. Kerrankin huonosta säästä oli meille hyötyä!<br />
<br />
Vuoden 2010 yhteenveto:<br />
<br />
- purjehdittu 9.282 merimailia (veneen kokonaismailit 51.518)<br />
- pääkoneeseen kertyi 1.822 tuntia<br />
- generaattoria käytettiin 261 tuntia<br />
- polttoainetta ostettiin 5.730 litraa ja siitä maksettiin 7.163 dollaria <br />
- polttoaineen kulutus 3,145 litraa pääkoneen käyttötuntia kohti, 0,617 litraa merimailia kohti, mutta kulutuksessa on mukana myös lämmitys ja generaattorin käyttöUnknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-74885093833987469902010-12-23T05:24:00.000-08:002019-09-14T05:16:19.154-07:0023. joulukuuta 2010<br />
Joulutervehdys!<br />
<br />
<br />
Suureksi hämmästykseksemme St. Martinilla kokonaisen liikerakennuksen julkisivu oli peitetty jouluaiheisella muovilla, jonka keskellä toivotettiin kissankorkuisin kirjaimin<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8eJl1OlzdZ40OM-zaqrM9ErCwmo1TmMGPO9qTciMd2iyqU8qmQ3YKSSUKx5fDo2rLwBvIRyeITDRAIGGR7MINQ05pQFxEzp6ZFbOWDVW2tGnG5kgCT-1AWVEXznO_M6ZybJm5yZ7qGnI/s1600/sit%25C3%25A4p%25C3%25A4+sit%25C3%25A4b2.jpg"><img alt="" border="0" height="259" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5553868845681031666" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi8eJl1OlzdZ40OM-zaqrM9ErCwmo1TmMGPO9qTciMd2iyqU8qmQ3YKSSUKx5fDo2rLwBvIRyeITDRAIGGR7MINQ05pQFxEzp6ZFbOWDVW2tGnG5kgCT-1AWVEXznO_M6ZybJm5yZ7qGnI/s640/sit%25C3%25A4p%25C3%25A4+sit%25C3%25A4b2.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
<br />
Ja me toivotamme teille kaikille sitä samaa! <br />
(Ei, me emme pahoittaneet liikkeen henkilökunnan joulumieltä kertomalla heille kirjoitusvirheestä.)Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-88315654937266033822010-12-21T07:52:00.000-08:002019-09-14T05:15:51.429-07:0019. joulukuuta 2010Rodney Bay, St. Lucia <br />
<br />
14º 05.077´N, 60º 57.640´W<br />
<br />
<br />
Poistuimme 15.12. English Harbourista tyynelle merelle. Suunnitelmastamme poiketen emme kuitenkaan menneet Guadeloupen Marie Galanteen, vaan jatkoimme sen ohi suosikkisaarellemme Dominicalle. Portsmouthin edustalla olevalla Prince Rupert Bayn lahdella oli ilahduttavasti vain viisi venettä. Viiden vuoden aikana lahdelle on asennettu poijuja, mutta ankkurointikin on vielä sallittua. Otimme poijun kahdeksi yöksi à 10 $ (15º 34.828´N, 61º 27.848´W). <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP4AT6UbO7ywF9SSHCVPUWZ_ftPXFnNXtW2NTcVuig3jRUj0R2GqMFKKzlH4C8y9qBD6K0Mp1W_gClnsdIWdw3rryBKp2RfHAKgEK_7M2WRhZ-BF3nrB1163kk40-zs1T2Nq_9UVaH5vM/s1600/laiva2b.jpg"><img alt="" border="0" height="468" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5553164600385179442" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgP4AT6UbO7ywF9SSHCVPUWZ_ftPXFnNXtW2NTcVuig3jRUj0R2GqMFKKzlH4C8y9qBD6K0Mp1W_gClnsdIWdw3rryBKp2RfHAKgEK_7M2WRhZ-BF3nrB1163kk40-zs1T2Nq_9UVaH5vM/s640/laiva2b.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Lahden rannoilla on edelleen vuonna 1979 hurrikaani Davidin maihin tuomien laivojen ruostuneet hylyt, mutta kuulimme, että lahdella ankkurissa ollut panamalainen laiva oli tullut hakemaan ne romuna pois. Mitään ei kuitenkaan siellä ollessamme tapahtunut, joten saapa nähdä puhdistuvatko kaupungin rannat koskaan.<br />
Saatuamme Sareman kiinni poijuun, kylkeemme tuli pieni vene ja siinä mies, joka toivotti meidät tervetulleiksi takaisin Dominicalle. Hän oli Albert, joka viisi vuotta sitten toimi oppaanamme jokiretkellä. Saimme hänen avullaan järjestettyä itsemme tällä kertaa sademetsään, valitettavasti rankkasateessa. Oppaamme Alec vei meidät autollaan lähes kilometrin korkeuteen katsomaan lintuja. Sateesta ja tuulesta huolimatta näimme mm. sisserou-papukaijan, joka on Dominican kansallislintu. <br />
Lähdimme iltapäivällä 18.12. kohti St. Lucian Rodney Bayta. Keli ei ollut kehuttava; 35 solmua tuulta ja lähes jatkuvaa sadetta, mutta matka sujui niin nopeasti, että jouduimme loppuvaiheessa hidastelemaan saapuaksemme perille päivänvalossa. Ankkurilahdella oli runsaasti tilaa, vaikka ARC-veneet olivatkin jo saapuneet Euroopasta. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOiXHdlLAfRHfOuQwCHXG2PvYeJTA8gCtJ5ElTuMmkpvU_ryk_rwGWif-avLnqlMeFC8XJgqMOq_SlsMe5A3SuPH_W7nBhG4N2gkGQ6Z2_QB1ztgDNgRgSngAeCf_84367oKF-CyN8Eps/s1600/laivab.jpg"><img alt="" border="0" height="351" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5553164754036192786" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOiXHdlLAfRHfOuQwCHXG2PvYeJTA8gCtJ5ElTuMmkpvU_ryk_rwGWif-avLnqlMeFC8XJgqMOq_SlsMe5A3SuPH_W7nBhG4N2gkGQ6Z2_QB1ztgDNgRgSngAeCf_84367oKF-CyN8Eps/s640/laivab.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Rodney Bayn marinaa on laajennettu viiden vuoden aikana paljon, mutta löysimme jollalaiturin lähes vanhalta paikalta, ja tullin toimitilatkin olivat entiset. ARCilaisia oli paikalla paljon, mikä näkyi muun muassa siinä, että pankkiautomaatti oli tyhjä ja ravintolat täynnä. Internet-yhteys löytyy nykyisin joka baarista, mutta käyttäjiä on niin paljon, että yhteydet ovat takkuisia. <br />
Olimme maissa vain muutaman tunnin, mutta sinä aikana jollaan oli ehtinyt kertyä nilkkaan saakka vettä. Näin tropiikissa, mutta onneksi sade on aina lämmintä! Tropiikin kuumuudesta huolimatta joulu tulee joka vuosi tännekin, mutta se missä me otamme sen vastaan vai otammeko lainkaan, on vielä ratkaisematta. Tämä on ensimmäinen joulumme ilman lapsia, sillä tähän asti joko me olemme lentäneet Suomeen tai he ovat tulleet veneelle. Yksi mahdollisuus on purjehtia Bequian Admiralty Bayhin, jonne skandinaavit kokoontuvat perinteisesti joulunviettoon. Matkaa sinne on vain noin 60 mailia, joten meillä on vielä muutama päivä aikaa miettiä asiaa.Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-9084883843415904022010-12-14T08:31:00.000-08:002019-09-14T05:15:07.490-07:0013. joulukuuta 2010English Harbour, Antigua <br />
<br />
17º 00.199’ N, 61º 45.644’ W<br />
<br />
<br />
Muutaman seuraavan päivän sääennuste oli riittävän hyvä, joten nostimme ankkurin maanantaiaamuna 29. marraskuuta. Ollessamme polttoainelaiturissa tankkaamassa neljä suomalaispurjehtijaa matkalla USA:n itärannikolta Karibialle tuli poikkeamaan. Oli mukava jutella pitkästä aikaa suomea muidenkin kuin oman miehistön kesken. Edellisen kerran olimme tavanneet suomalaispurjehtijoita Raiatealla vuonna 2007. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb4JDWnaabavh6d3HBSUkSdRvRX9pIhh9ChvJVXWh8kz1pkp1UIwtOdEo8LdjKTfMQCT71OorJ0FxR6Z9Wj5Kd5VqvKuM1IL-GjNG70ivncGRhuGzTsM-sw5jcSsqdwl8svr-zYeeoFeA/s1600/jollassabb.jpg"><img alt="" border="0" height="471" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5550576946320107362" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb4JDWnaabavh6d3HBSUkSdRvRX9pIhh9ChvJVXWh8kz1pkp1UIwtOdEo8LdjKTfMQCT71OorJ0FxR6Z9Wj5Kd5VqvKuM1IL-GjNG70ivncGRhuGzTsM-sw5jcSsqdwl8svr-zYeeoFeA/s640/jollassabb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Tultuamme St. George'sin lahdelta ulos merelle, pääsimme purjehtimaan reippaassa 30 solmun sivumyötäisessä 140 mailin päivävauhtia parin päivän ajan. Seuraavat kolme päivää oli Perkins taas työvuorossa, mutta löytyiväthän ne pasaatituuletkin vihdoin ja viimein. Kun päiväntasaajanvirta vielä auttoi meitä eteenpäin, viimeisenä päivänä kirjasimme päivämatkaksi Saremalle huimat 155 mailia.<br />
Laskimme ankkurin St. Martinin Marigot Bayhin 5. joulukuuta 880 mailin ja 6,5 vuorokauden purjehduksen jälkeen. Yllätys oli melkoinen, kun sisäänkirjoittautumisen yhteydessä meille kerrottiin, että lahdella ankkuroinnista piti maksaa, vieläpä enemmän kuin Shelburnen laituripaikasta. Karibialla kaiken rahastukseen pitänee tottua. Toisaalta hinta on ilmeisesti oikea, jos maksajia kerran riittää. <br />
Menimme St. Martinille lähinnä tekemään varaosahankintoja. Parhaat tarvikekaupat ovat Hollannin puolella, Sint Maartenilla, noin 10 minuutin jollamatkan päässä lahdelta. Usean edestakaisen matkan jälkeen olimme saaneet välttämättömät tavarat hankittua, ja uudet tuoteluettelot mahdollistavat tavaran tilaamisen Grenadasta Carriacoulle, jossa aiomme nostaa Sareman ylös kunnostusta varten. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnFnrG63ag1swHnvtT0Tqp_zeNEtKefzK5Iss2WH4Wt6n_SuyFJ0RJKFYR_LuPgsmHjfXVemLocxZD5RdfS-GUiESrMImBku1fvs9nYYDDvugK_NSsUq8brD5uPtCOCu723rTlpCWXsrA/s1600/jooobo.jpg"><img alt="" border="0" height="425" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5550932430390802642" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnFnrG63ag1swHnvtT0Tqp_zeNEtKefzK5Iss2WH4Wt6n_SuyFJ0RJKFYR_LuPgsmHjfXVemLocxZD5RdfS-GUiESrMImBku1fvs9nYYDDvugK_NSsUq8brD5uPtCOCu723rTlpCWXsrA/s640/jooobo.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Koska Marigot Bayn ankkuripaikka oli harmittavan keinuttava alkukauden vallitsevien tuulten ollessa enemmän pohjoisesta kuin idästä, ja mereltä tulevan mainingin osuessa veneen kylkeen, olimme valmiit jatkamaan matkaa heti, kun hankinnat oli tehty. Nostimme ankkurin 12. joulukuuta ja purjehdimme yön yli Antigualle, jossa ankkuroimme English Harbourin pieneen ja hengästyttävän ruuhkaiseen lahteen. Ja, yllätys, yllätys, Antiguallakin ankkurointi on tehty maksulliseksi. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXj8CCwj9rXDZzi2ms3ikxZaHqetKCJjnfgG7THB0MBDOEQUm6Gfb38jJPz0_u-nwkbs-B6Q27labvZo72SR_uN6gBip68vDTh8J9Yw5fZ1UbTVodpgbgUHrfaHtAVb3WbfIyTTYMMLEQ/s1600/lippub.jpg"><img alt="" border="0" height="398" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5550932760761914530" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjXj8CCwj9rXDZzi2ms3ikxZaHqetKCJjnfgG7THB0MBDOEQUm6Gfb38jJPz0_u-nwkbs-B6Q27labvZo72SR_uN6gBip68vDTh8J9Yw5fZ1UbTVodpgbgUHrfaHtAVb3WbfIyTTYMMLEQ/s640/lippub.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Yritämme saada täällä korjattua SSB-radiomme, joka kyllä vastaanottaa, mutta lakkasi jostain syystä lähettämästä yrittäessämme ensimmäisen kerran päästä Bermudalle. Jos korjaus onnistuu, joudumme viipymään täällä muutaman päivän. Jos taas radiolle ei voida tehdä mitään, jatkamme täältä saman tien Marie-Galantelle, Guadeloupeen, jossa toivomme olevan hieman vähemmän veneitä ja ihmisiä kuin edellisillä saarilla. Ovatkohan pohjoisessa vietetyt vuodet tehneet meistä hiukan erakkoja?Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-8303148322721966602.post-63690800873224230892010-11-26T08:48:00.000-08:002019-09-14T05:14:14.443-07:0026. marraskuuta 2010Bermuda, St George’s <br />
<br />
32º 22.70’ N, 64º 40.36’ W <br />
<br />
<br />
Matkamme Karibialle alkoi aamulla 26.10. lyhyellä legillä Halifaxista Lunenburgiin. Alkumatka oli, kuinkas muuten, vastatuulta noin 30 solmua ja loppupuoli täysin tyyntä. Saimme laituripaikan kaupungin kalastusmuseon laiturista. Laituri on karkeatekoinen, ja kun vuorovesikin oli 2,5 metriä, käytimme kaikki fendarit saadaksemme säällisen etäisyyden laituriin. Latten ulkoiluttaminen piti ajoittaa vain yläveteen. Kaupunki oli tuttu viiden vuoden takaa, mutta nyt sesongin ulkopuolella lähes kuollut. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRZAUvFUijWOMcTtmmauRhb4OK9z2qCqSIZorrAufWiBumSSj2R4_pf6WQxaUu8waXzHs2yWMHmLoxoO3A8C34GwHkKiasD3IFt63Jm7sSjQSMGjLmgfNjPz5YktVrA_qrCtMlFKklyKQ/s1600/bermudalle2bb.jpg"><img alt="" border="0" height="444" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5544318026525816450" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRZAUvFUijWOMcTtmmauRhb4OK9z2qCqSIZorrAufWiBumSSj2R4_pf6WQxaUu8waXzHs2yWMHmLoxoO3A8C34GwHkKiasD3IFt63Jm7sSjQSMGjLmgfNjPz5YktVrA_qrCtMlFKklyKQ/s640/bermudalle2bb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Lähdimme 31.10. aamupäivällä kohti Bermudaa. Neljän vuorokauden sääennuste oli melko hyvä, ja pääsimme purjehtimaan muutaman tunnin suotuisissa tuulissa. Kuuntelimme Herbin nettiä, ja yllätys, yllätys, hurrikaani Tomas oli muodostunut Karibianmerelle ja oli nyt matkalla pohjoiseen. Siitä johtuen pohjoiselle Atlantille muodostuu suuri matalapaine, joka aiheuttaa 40 solmun tuulia reitillemme. Herbin mukaan kenenkään ei tulisi olla loppuviikosta Bermudan pohjoispuolella. Kokeilimme luoteistuulessa pääsisimmekö Cape Codin kanavaan, mutta tuuli ei suinkaan kääntynyt, vaan sen sijaan voimistui, ja kun yöllä osuimme yli 40 solmun ukkosmyräkkään, jossa tuulilasimme toinen sivulasi hajosi, teimme pikaisen päätöksen palata Nova Scotian eteläkärkeen, tällä kertaa Shelburnen pikkukaupunkiin. Kun polttoainesuodatinkin tukkeutui jostakin saamamme likaisen polttoaineen vuoksi, oli mitta täysi. Aamulla Shelburnessa totesimme, että opaskirjan tiedot pitivät paikkansa. Satama on suojaisa, ja sopii hyvin hurrikaaninkin odotukseen. Pursiseuran kelluvat laiturit oli jo poistettu talveksi, mutta varsinaisessa satamalaiturissa oli tilaa suuren Camber & Nicolsonin tekemän ruosteisen purjeveneen, Tyger, Hamburg, kyljessä. Rick Brackett ja toinenkin pursiseuran mies olivat vastaanottamassa köysiä. Rick ryhtyi heti etsimään tuulilasin raaka-ainetta ja toimimattoman SSB-puhelimemme mikrofonia. Seuraavana päivänä tuli kylkeemme amerikkalaisvene charter-matkustajineen sekä pieni yksinpurjehtijan vene takanamme olevan kalapaatin kylkeen. Me kaikki olimme matkalla Bermudalle.<br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgL4W91s-jAT4vsQA0-ildXL98BoePCO0ug_fnzprnWq6NPasqZs7lM5p5PQH91805AG86zdil7F8DaABgOo3ollDhqgBAFO7WC4HXCKT8LwvDg0IusNbY_OzSQacaT1xhedac0Pi6BJys/s1600/shelburneb.jpg"><img alt="" border="0" height="410" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5544318200236398866" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgL4W91s-jAT4vsQA0-ildXL98BoePCO0ug_fnzprnWq6NPasqZs7lM5p5PQH91805AG86zdil7F8DaABgOo3ollDhqgBAFO7WC4HXCKT8LwvDg0IusNbY_OzSQacaT1xhedac0Pi6BJys/s640/shelburneb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Jouduimme odottamaan sään paranemista lähes kaksi viikkoa. Tuulilukemat olivat pahimmillaan laiturissakin yli 50 solmua, ja raporttien mukaan merellä 70 solmua. Avomerellä aallokko oli yli 8 metriä. Käytimme odotusaikamme sekä remontointiin että seurusteluun. MaryJane ja Rick kutsuivat meidät kotiinsa illalliselle, ja Rick ajelutti meitä ympäri Shelburne Countya. Nova Scotian joet tulvivat rajusti, koska kolmessa vuorokaudessa oli satanut yli 24 senttiä. Vesi oli saartanut taloja, teitä oli poikki, ja siltojakin oli jäänyt veden alle. Mutta paikallinen pursiseura oli onneksi auki kolmena päivänä viikossa, joten pääsimme pyykinpesuun, nettiin ja illemmalla happy hour -drinkillekin paikallisten seuraan. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg88nnKHKSNLQjE03Wr_xMyAxCLYB1yYAT_4JMUl7RLB0dR39Jrp8WzgQHLw0RTEJdl-tsBsT2aun68URSmLbI0aKSnaZgN6A_MF0z6vj4SSbsFwpicwSISQugTp3_V6YvT9m6_4HGXhnk/s1600/talo1bbb.jpg"><img alt="" border="0" height="640" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5544319339811098498" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg88nnKHKSNLQjE03Wr_xMyAxCLYB1yYAT_4JMUl7RLB0dR39Jrp8WzgQHLw0RTEJdl-tsBsT2aun68URSmLbI0aKSnaZgN6A_MF0z6vj4SSbsFwpicwSISQugTp3_V6YvT9m6_4HGXhnk/s640/talo1bbb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="541" /></a><br />
Lähdimme uudelleen matkaan aamulla 13.11. Hinasimme alkumatkasta yksinpurjehtija Garyn veneen tyynestä satamalahdesta Pohjoisen Atlantin tuuliin. Etenimme pari päivää hienosti purjein aina Golf-virtaan saakka. Yritimme osua Golf-virran etelän suuntaiseen mutkaan, mutta sääfaxin osoittama paikka ei ollutkaan oikein, vaan päädyimme lähes pahimpaan vastavirtaan. Moottorilla ja hammasta purren pääsimme lopulta virran läpi. Asiassa auttoi myös se, että vesi ja ilma lämpenivät välittömästi virtaan saavuttuamme niin, että saatoimme siirtyä shortseihin ja t-paitaan, mikä kohotti mielialaa huomattavasti. Saimme Golf-virran puolivälissä 34,6 -kiloisen tonnikalan, jonka väsytys kesti kauan ja nosto kannelle vaati koko miehistön voimat. Pakastimemme on nyt täynnä tonnikalaa, ehkä kyllästymiseen saakka. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ-Yg92DWsvijMLvZm7I-N1sKRLacgFsfL-HTvnjIymkLyo1G2JyNJfmtUzlRX2Rzy06ZaOutD22ui6iL2Ystd5Zvto71bu0-MkjNbRmuLkdrF4-TMrYKwcb9Bisep-HGo9WEGQI7kSj0/s1600/tuna1b.jpg"><img alt="" border="0" height="522" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5544318400817902690" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ-Yg92DWsvijMLvZm7I-N1sKRLacgFsfL-HTvnjIymkLyo1G2JyNJfmtUzlRX2Rzy06ZaOutD22ui6iL2Ystd5Zvto71bu0-MkjNbRmuLkdrF4-TMrYKwcb9Bisep-HGo9WEGQI7kSj0/s640/tuna1b.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Moottoroimme osan matkaa lähes tyynessä hitaasti, koska meillä oli vähän polttoainetta. Halusimme tankit mahdollisimman tyhjiksi likaisen polttoaineen vuoksi, emmekä siksi tankanneet Shelburnessa. Viimeisen vuorokauden aikana tuuli nousi sääennusteen mukaisesti 30 solmuun suoraan Bermudan suunnasta. Sääkartat näyttivät kuitenkin tuulen kääntyvän luoteeseen, ja onneksemme tällä kertaa kävikin niin. Pääsimme purjein lähes St. George’sin lahteen asti, jossa pudotimme ankkurin 19.11. klo 11.50. <br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhccrnmCWpZ1MBrHpOdhmOmIKN3qChEXpMt9KxYcjb18Go8GzF4aDOGZ9Hf_nqUX_Pn8JLj6U28vXp4tyXveBYjFmt2GRn8fiUGwVcv0hbCYfh5zzqRlEvdV0xzPrfbExFme2sqEB9DN4I/s1600/st+george%2527sb.jpg"><img alt="" border="0" height="438" id="BLOGGER_PHOTO_ID_5544318701611789858" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhccrnmCWpZ1MBrHpOdhmOmIKN3qChEXpMt9KxYcjb18Go8GzF4aDOGZ9Hf_nqUX_Pn8JLj6U28vXp4tyXveBYjFmt2GRn8fiUGwVcv0hbCYfh5zzqRlEvdV0xzPrfbExFme2sqEB9DN4I/s640/st+george%2527sb.jpg" style="display: block; margin: 0px auto 10px; text-align: center;" width="640" /></a><br />
Teimme päiväretken saaren pääkaupunkiin Hamiltoniin. Matkan antoisin osuus oli ehdottomasti lähes tunnin matka linja-autolla, jonka reitti mutkitteli pitkin saaren rinteitä ja rantoja. Muuten aika kuluu odotellessa sään paranemista ja huoltotöitä tehdessä: polttoainesuodattimien vaihtoa, lamppujen korjausta ym. Internet-yhteys ei toimi veneeseen, mutta maissa sellainen onneksi on. Pääsimme myös vihdoin pahimmasta väsymyksestä ja päätimme ryhtyä jälleen kirjoittamaan blogia. <br />
Bermudan yli kulkee parhaillaan melkoinen myräkkä, ankkuripaikallakin tuuli on puuskissa yli 40 solmua. Allamme on vettä viisi metriä, ja ankkuriketjua on ulkona 40 metriä eli riittävästi. Seuraava pysähdys on St. Martin, Marigot Bay. Sääennusteen mukaan maanantaina 29.11. on ehkä sopiva hetki jatkaa matkaa, mutta teemme päätöksen vasta maanantaiaamuna otettuamme viimeisimmän sääennusteen.Unknownnoreply@blogger.com0